Hyppää sisältöön

Suomessa otetaan käyttöön rajamenettely - turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä rajan läheisyydessä

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 27.6.2024 13.49
Tiedote

Suomen lainsäädäntöön lisätään mahdollisuus rajamenettelyyn. Menettelyä käytetään edellytysten täyttyessä jo maahantulleiden henkilöiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn rajan läheisyydessä. Kyseessä on eri sääntely, kuin parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva rajaturvallisuuslaki.

EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukainen rajamenettely sisällytetään Suomen ulkomaalaislakiin. Hallitus esitti 27. kesäkuuta vahvistettavaksi ulkomaalaislain muutokset. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa lakimuutokset perjantaina. Laki tulee voimaan 1.9.2024 alkaen.

Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin. 

Rajamenettelyä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä jätettyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät. Rajamenettelyä käytetään kaikissa muuttoliiketilanteissa.

Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä. Rajamenettelyssä hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.

Nopeutetulla menettelyllä voidaan nopeuttaa kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia

Lakimuutoksilla mahdollistetaan myös nopeampi maastapoistaminen. Nopeutettu menettely tarkoittaa sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Tarkoitus on nopeuttaa esimerkiksi sellaisten henkilöiden palautuksia, jotka katsotaan uhaksi kansalliselle turvallisuudelle sekä uusintahakemuksen tehneiden hakijoiden maasta poistamista.

Lisätietoja:
Eeva-Maija Leivo, erityisasiantuntija, [email protected] 
Sanna Montin, johtava asiantuntija, [email protected]