Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Katsaus ukrainalaisista Suomessa:
Ukrainalaiset ovat tulevaisuudessakin merkittävä maahanmuuttajaryhmä

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 19.1.2023 12.00
Tiedote

E2 Tutkimus laati marras–joulukuussa katsauksen siitä, mitä Suomeen paenneet ukrainalaiset ajattelevat elämästään ja millaisia suunnitelmia heillä on. Näin haluttiin syventää ja ajantasaistaa tietoa, jota saatiin sisäministeriön kesällä kokoamasta selvityksestä.

Katsauksessa todetaan, että ukrainalaisten tulevaisuudensuunnitelmia on yhä vaikeaa ennakoida. Vaikka osa haaveilee paluusta kotimaahan, sitä ei tällä hetkellä pidetä realistisena. Sodan kulun ja seurauksien lisäksi suunnitelmiin vaikuttavat esimerkiksi työ ja perhe.

Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän ukrainalaisia todennäköisesti jää maihin, joihin he ovat paenneet. Monella ei ole kotia, minne palata. Niinpä myös Suomessa ukrainalaiset tulevat muodostamaan ison maahanmuuttajaryhmän riippumatta siitä, milloin ja miten sota päättyy.

Kotikunnan haku on mahdollista keväällä

Katsauksen perusteella ukrainalaisten keskuudessa esiintyy pelkoja ja huhuja siitä, että Suomesta joutuisi jostain syystä lähtemään pois. Tilapäisen suojelun perusteella Suomessa myönnetty oleskelulupa on kuitenkin suoraan voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu. Oleskelulupia jatketaan ilman erillistä hakua. 

Tulevana keväänä monilla ukrainalaisilla on mahdollisuus hakea kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Katsaus osoittaa, että ukrainalaisilla on tiedonpuutetta tästä mahdollisuudesta. 
Kotikunnan saatuaan ukrainalaiset siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Tällöin heillä on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Viranomaiset julkaisevat alkuvuonna tarkempaa tietoa kotikunnan hakemisesta ja siitä, miten kotikunnan saaminen vaikuttaa elämään Suomessa.

Kotikunta määräytyy asuinpaikan mukaan, ja sen voi valita vapaasti. Katsauksessa kuitenkin arvioidaan, että koska ukrainalaispakolaisten joukossa on paljon lapsiperheitä, he eivät välttämättä suuntaa suuriin kaupunkeihin, joihin muu maahanmuuttajaväestö Suomessa on keskittynyt. Koulunkäynti ja varhaiskasvatus kiinnittävät perheitä nykyisille asuinpaikkakunnilleen ympäri Suomea. 

Myös kausityöt ja tilayrittäjien tarjoamat asunnot kiinnittävät ukrainalaisia maaseudulle. Osa on myös mieltynyt asuinpaikkakuntansa luontoon, pieneen kokoon, rauhallisuuteen tai sujuvaan liikenteeseen.

Tarvetta sekä kielenopetukselle että ukrainankieliselle viestinnälle

Ukrainalaisten työllistymistä vaikeuttavat katsauksen perusteella erityisesti ongelmat ukrainalaisten tutkintojen tunnustamisessa sekä yhteisen kielen puute. Koska ukrainalaiset eivät lähtökohtaisesti puhu suomea tai ruotsia, näiden kielten opetusta on yhä lisättävä.

Lapset oppivat kielen usein nopeammin kuin aikuiset, ja osa ukrainalaislapsista puhuukin suomea tai ruotsia jo melko hyvin. 

– Lasten kielitaidon kehittyminen auttaa perheitä. Toisaalta lasten ei kuitenkaan pitäisi päätyä hoitamaan vanhempiensa asioita, muistuttaa tutkija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta. 

Katsauksessa painotetaan, että Suomessa on välttämätöntä lisätä myös ukrainankielisiä tulkkaus- ja käännöspalveluita ja viestintää.

Ukrainan kansalaisia nyt Suomessa suurin piirtein yhtä paljon kuin Viron kansalaisia

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa asui noin 7 000 Ukrainan kansalaista. Vuonna 2022 Suomi myönsi noin 45 000:lle Ukrainasta paenneelle oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Suomi on vastaanottanut väkilukuunsa nähden enemmän Ukrainasta paenneita kuin Ruotsi, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Viro ja Puola. Tänä vuonna Ukrainasta on arvioitu saapuvan 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa. 

– Ukrainan kansalaiset olivat vuoden 2022 lopulla suunnilleen yhtä suuri maahanmuuttajaryhmä kuin Suomen väestöön kuuluvat Viron kansalaiset, kun mukaan lasketaan tilapäistä suojelua saavat, sanoo vanhempi tutkija Rolle Alho E2 Tutkimuksesta. 

Katsaus perustuu tilastoaineistoihin ja laadullisiin haastatteluaineistoihin, joihin kuuluu ukrainalaisten sekä alan viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden haastatteluja. Työn rahoittivat Sitra, sisäministeriö ja E2 Tutkimus. Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman lähtökohtana on, että kaikkien väestöryhmien ääni tulee kuulluksi yhteiskunnassa. Etenkin maahan tulevien ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ovat yleisesti heikommat kuin valtaväestön.

Lisätietoja:

tutkija Eija Eronen, E2 Tutkimus, p. 044 700 0012, [email protected]
vanhempi tutkija Rolle Alho, E2 Tutkimus, p. 050 5344 485, [email protected] 
erityisasiantuntija Mari Helenius, sisäministeriö, p. 0295 488 214, [email protected]
asiantuntija Onni Pekonen, Sitra, p. 0294 618 424, [email protected]

 
Sivun alkuun