Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ulkomaalaislain kokonaisuudistukseen on varattava riittävästi aikaa ja voimavaroja

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 23.1.2023 13.35
Tiedote

Sisäministeriön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin, millaisilla keinoilla lakien tulevia muutostarpeita voitaisiin ennakoida jo lainvalmistelussa. Tätä varten tarkasteltiin ulkomaalaislakiin tehtyjä muutoksia ja niiden syitä. Tutkimuksen teki Åbo Akademi yhteistyössä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa.

Vuonna 2004 voimaan tullutta ulkomaalaislakia on muutettu kaikkiaan noin 90 kertaa, ja alkuperäisistä pykälistä 85 % on ollut muutoksen kohteena. Lukuisten erillisten muutosten takia lain rakenne on kärsinyt, ja laista on tullut vaikeasti hahmotettava.

Hallitusten esityksistä kävi ilmi, että tarkasteluaikana 2004–2022 ulkomaalaislakia oli muutettu eniten EU-sääntelyn, hallitusten toimenpiteiden ja muiden lakien muutosten vuoksi. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys eivät vielä olleet merkittäviä muutosten aiheuttajia, mutta nykyisin myös niihin on lainvalmistelussa kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.

Lainsäädännön kestävyyttä vahvistavia tekijöitä etsittiin tarkastelemalla EU-sääntelyä, ulkomaalaislakiin liittyvää perus- ja ihmisoikeuskäytäntöä ja lainsäädännön laatua. Tutkimuksessa todetaan, että kestävän lainsäädännön edellytyksiä ovat asianmukainen tilannekuva, hallittu muutos ja laadukas, riittävän hyvin resursoitu valmisteluprosessi.

Maahanmuuton merkitys Suomelle on entisestään korostunut, ja siitä toivotaan ratkaisua muun muassa työvoimapulaan ja huoltosuhteen ongelmiin. Tutkimuksessa todetaankin, että Suomessa olisi tärkeää hahmotella pitkän tähtäimen maahanmuuttopolitiikkaa. Kuten maahanmuuttopolitiikassa, myös ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa tulee lähteä tavoitteiden asettamisesta. Jos tavoitteet ovat epäselviä, lopputulos voi olla ristiriitainen.

Suosituksia resursseista, asetusten hyödyntämisestä ja EU-yhteistyöstä

Johtopäätöksenä tutkijat antavat neljä suositusta ulkomaalaislain kokonaisuudistusta varten:

1. Ulkomaalaislailla on keskeinen rooli, kun toteutetaan Suomelle elintärkeän maahanmuuttopolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteita. Kokonaisuudistukselle on siksi varattava riittävästi aikaa. Rikoslain kokonaisuudistuksen tapaan myös ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen voisi toteuttaa osahankkeina kiireellisyysjärjestyksessä.

2. Iso kokonaisuudistus ja sen laadukas valmisteluprosessi vaativat myös tarvittavat henkilöresurssit. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen riittävä resursointi on varmistettava.

3. Ulkomaalaislaki on monimutkainen, yksityiskohtainen ja laaja-alainen kokonaisuus, jota EU-sääntelyn täytäntöönpano on entisestään mutkistanut. Kokonaisuudistuksessa olisi pidettävä avoimena mahdollisuus hyödyntää aiempaa enemmän asetuksentasoista sääntelyä.

4. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on olennaisesti sidoksissa EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan, jonka kehittämisessä Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen. Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa on mahdollisuuksien mukaan ennakoitava EU:n säädöshankkeiden eteneminen. Jos säädöshankkeet jumiutuvat EU:ssa poliittista syistä pitkiksi ajoiksi, tarvittaessa on edettävä kansallisten tarpeiden mukaisessa aikataulussa.

Ulkomaalaislain uudistaminen on tarkoitus aloittaa seuraavalla hallituskaudella

Ulkomaalaislaki on soveltamisalaltaan laajin maahanmuuttoon liittyvä laki. Sitä sovelletaan ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa. 

Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esivalmistelu aloitettiin sisäministeriössä syksyllä 2021. Tutkimus tukee tätä työtä: oli olennaista selvittää, mitkä seikat ovat vaikuttaneet nykyisen lain monimutkaistumiseen ja miten jatkossa voitaisiin ehkäistä sitä, että laki olisi jatkuvan muutospaineen kohteena. Lain varsinainen uudistustyö on tarkoitus aloittaa erillisessä hankkeessa seuraavalla hallituskaudella. 

Tutkimus on osa sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Johtopäätöksiä voidaan hyödyntää myös laajemmin eri ministeriöiden lainvalmistelussa.

Lisätietoja:

väitöskirjatutkija Oona Alitalo, Turun yliopisto, p. 050 327 1573, [email protected]
professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, p. 050 401 3735, [email protected]
lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, sisäministeriö, p. 0295 488 650, [email protected]

 
Sivun alkuun