Uusi laki helpottamaan matkailulle ja maataloudelle tärkeää kausityötä
Kausityön tekemistä ja yrityksen sisällä EU-maasta toiseen siirtyvien työntekijöiden liikkuvuutta helpotetaan uudella lainsäädännöllä. Tasavallan presidentti vahvisti kausityölain ja yritysten sisällä valtiosta toiseen siirtyviä johtajia, asiantuntijoita ja harjoittelijoita koskevan ICT-lain 14. joulukuuta.
Kausityöntekijöitä ovat tilapäisesti enintään yhdeksäksi kuukaudeksi kolmansista maista tulevat työntekijät, jotka palaavat kotimaahansa kauden päätyttyä. Kausityötä on esimerkiksi maatalouden ja matkailun alalla tehtävä työ, jonka tarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
Kausityöntekijöitä tulee Suomeen vuosittain alle 15 000, valtaosin maatalouteen alle kolmeksi kuukaudeksi.
– Kausityöntekijät ovat välttämättömiä matkailulle ja useille maaseudun elinkeinoille. Kausityöntekijöiden saatavuudella on keskeinen merkitys monien maaseudun pysyvien työpaikkojen säilymiselle, lakeja valmistellut neuvotteleva virkamies Harri Sivula kertoo.
Matkailualan kausityöntekijät ovat huomattavasti maataloutta pienempi ryhmä, mutta Aasian matkailun nopean kasvun seurauksena alueen kieliä osaavan henkilöstön tarve on kasvanut nopeasti. Kotimainen työvoima ei riitä täyttämään tätä vajetta.
Kausityölaki koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä
Kausityölailla täytäntöön pantava EU-direktiivi koskee vain sellaisia työntekijöitä, jotka ovat työsuhteessa. Kausityöntekijöillä ei siten tarkoiteta esimerkiksi metsämarjanpoimijoita. Kausityölain myötä kausityöntekijät pääsevät aiempaa laajemmin kunnalliseen terveydenhuoltoon esimerkiksi työtapaturman tai äkillisen sairastumisen vuoksi.
Hallitus antaa kausityölain lisäksi asetuksen maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista toimialoista, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa. Toimialoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa, josta hallitus antaa esityksen 19.12.
Yrityksen sisällä liikkuvien työntekijöiden liikkuvuutta sujuvoitetaan
Niin kutsuttu ICT-direktiivi (intra corporate transferees directive) koskee monikansallisen yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden siirtymistä Euroopan unionin ulkopuolelta EU-alueelle ja unionin jäsenvaltiosta toiseen saman työnantajan palveluksessa.
ICT-lain myötä toisessa EU-jäsenvaltiossa luvan saaneella henkilöllä on oikeus aloittaa työskentely Suomessa ennen Maahanmuuttoviraston ratkaisua työskentelyoikeudesta. Luvan kesto on korkeintaan kolme vuotta. Suomeen sijoittuneille yrityksille lähetetyt työntekijät ovat avainasemassa ja heidän lupamenettelynsä sujuvuus on siksi tärkeää.
ICT-laissa tarkoitettuja työntekijöitä ovat kolmansiin maihin sijoittautuneiden yritysten johtajat, asiantuntijat ja eräät harjoittelijat, jotka lähetetään saman konsernin sisällä työskentelemään Suomeen sijoittuneeseen tytäryhtiöön.
Molemmat lait ovat uusia. Tähän asti kaikki keskeiset maahanmuuttosäännökset on koottu ulkomaalaislakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2018.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Harri Sivula, sisäministeriö, p. 0295 488 623, [email protected] (lait)
hallitusneuvos Olli Sorainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 0295 048 022, [email protected] (asetus)