Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Vilnan ministerikonferenssissa keskustellaan EU:n ulkorajavalvontaan liittyvistä haasteista

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 20.1.2022 9.21
Tiedote 8/2022
EU:n lippu.

EU-maiden, komission ja EU-virastojen edustajia kokoontuu Liettuan Vilnaan 20.-21.1. Itävallan, Kreikan, Liettuan ja Puolan järjestämään konferenssiin, jossa keskustellaan rajavalvonnasta. Konferenssin tavoitteena on toimia foorumina, jossa jäsenmaat voivat yhdessä pohtia, miten EU:n ulkorajavalvontaa tulisi kehittää, jotta nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voidaan vastata entistä paremmin. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Akseli Koskela.

-Suomen ja Venäjän välinen 1 340 kilometriä pitkä raja on myös Schengenin ulkoraja. Toimiva rajavalvonta on meille ensiarvoisen tärkeä asia ja on hyvä päästä keskustelemaan aiheesta muiden EU-maiden kanssa, sanoo Koskela.

Jännitteinen tilanne Valko-Venäjän vastaisilla ulkorajoilla ja pyrkimykset muuttoliikkeen välineellistämiseen ovat lisänneet painetta löytää EU:n yhteisiä ratkaisuja näihin tilaisiin vastaamiseksi. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vaatimukset ulkorajavalvonnan kehittämiseksi fyysisten esteiden avulla eli raja-aitojen rakentamisella.

Tarvitaan tehokkaampia ja joustavampia keinoja, jotta voidaan vastata muuttuviin tilanteisiin ulkorajoilla

Suomi pitää tärkeänä, että Schengenin rajasäännöstöä kehitetään niin, että jäsenmailla on käytössään tehokkaat, oikeasuhtaiset ja nykyistä joustavammat keinot vastata muuttuviin tilanteisiin sekä ulko- että sisärajoilla perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Suomi kannattaa myös sitä, että jäsenvaltioilla on jatkossakin mahdollisuus palauttaa, tarvittaessa hyvinkin nopeasti, rajavalvonta sisärajoilleen.

Komissio antoi joulukuussa osana Schengen-pakettia esityksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on kehittää sisärajavalvonnan palauttamiseen liittyvää sääntelyä sekä erilaisia koordinaatiomekanismeja häiriö- ja kriisitilanteisiin sisä- ja ulkorajoilla. Komissio on myös antanut muutosehdotuksensa Schengenin arviointimekanismista, jolla parannetaan entisestään arviointeja Schengen-säännöstön täytäntöönpanosta jäsenmaissa.

Lisäksi komissio antoi joulukuun alussa ehdotuksen tilapäisistä toimista, joilla Valko-Venäjän toimien kohteen olevien jäsenmaiden toimintaedellytyksiä parannetaan akuutissa tilanteessa. Poikkeuksilla mahdollistetaan muun muassa pidempi turvapaikkahakemusten rekisteröintiaika, laajasti sovellettu nopeutettu turvapaikkamenettely ulkorajalla ja vastaanotto-olosuhteiden rajaaminen perustarpeisiin. Vastaavia poikkeuksia esitetään myös yleisesti sovellettavaksi pysyväksi lainsäädännöksi myöhemmin joulukuussa annetulla asetusehdotuksella.

EU tarvitsee kokonaisvaltaisesti toimivan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 kokonaisvaltaisen tiedonannon maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta ja sen liitteenä säädösehdotuksia. Poliittisesti painavin elementti on ratkaisun hakeminen yhteisen turvapaikkajärjestelmän ongelmakohtiin, mukaan lukien toiminta kriisitilanteissa.

Suomi on katsonut, että kokonaisvaltaisesti toimiva maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä, jota uudistuksella pyritään rakentamaan, on olennainen tapa tehdä EU vähemmän haavoittuvaksi myös välineellistämispyrkimyksille. Näin ollen uudistustyön jatkaminen neuvoston puheenjohtajamaan johdolla on kevään keskeinen tavoite.

Yhteiset toimintamallit hybridiuhkien tunnistamiseen ja niiden torjuntaan

Suomi ajaa vahvasti yhteisiä EU:n toimintamalleja hybridiuhkien tehokkaaksi tunnistamiseksi ja niiden torjumiseksi. Keskeinen kokonaisuus tässä on niin sanotun Strategisen kompassin puitteissa neuvoston työryhmissä keväällä 2022 valmisteltava ”hybrid tool box”. EU:n puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on luoda konkreettisia, helposti toimeenpantavia järjestelyjä, joilla yhtä tai useampaa maata vastaan suunnattu hybridivaikuttaminen voitaisiin torjua.

Lisätietoja:
valtiosihteeri Akseli Koskela, p. 0295 488 526, [email protected] 
yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, p. 0295 421 131, [email protected] 

 
Sivun alkuun