Elinvoimakeskusten kasvupalvelut: yrityslähtöistä neuvontaa, ohjausta ja rahoitusta pk-yrityksille
Vuodenvaihteessa toteutuva valtion aluehallintouudistus korvaa 15 Elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus) kymmenellä elinvoimakeskuksella. Uudet elinvoimakeskukset tarjoavat yrityksille valikoiman kasvupalveluita, joita kehitetään työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2025 käynnistämässä kasvupalveluhankkeessa. Palveluiden uudistaminen on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2026 kuluessa.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa ELY-keskuksilta periytyvien elinvoimakeskusten yrityspalvelujen vaikuttavuutta ja tarvelähtöisyyttä selkeyttämällä ja kehittämällä elinvoimakeskusten yrityspalveluvalikoimaa suhteessa alueellisen (mm. kunnat/kaupungit ja kehittämisyhtiöt) ja valtakunnallisen kumppaniverkoston palveluihin. Tavoitteena on luoda elinvoimakeskuksille aiempaa yhtenäisempi kasvupalveluvalikoima, kuitenkin alueelliset erot huomioiden. Palveluihin pääsy tulisi olla pk-yrityksille mahdollisimman sujuvaa ja yritysten saada tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
Elinvoimakeskuksista kasvupalveluja sekä pk-yrityksille että kumppaniverkostoille
Pk-yrityksille tarjotaan mm. kasvuneuvontaa, jossa tunnistetaan kehitysvaihe ja laaditaan polku oikeisiin palveluihin ja rahoitusratkaisuihin. Rahoituspalveluilla, joihin käytetään pääosin Uudistuva ja osaava Suomi- EU-ohjelman varoja, tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja TKI-toimintaa erityisesti yritysten kasvu- ja kansainvälistymispolun alkuvaiheessa.
Yritysrahoitus- ja muut yrittäjyyttä edistävät kasvupalvelut kannustavat myös kestävään uudistumiseen, digikehitykseen ja puhtaaseen siirtymään sekä tukevat omistajanvaihdoksia ja kansainvälistä yrittäjyyttä. Pk-yrityksiä autetaan löytämään sopivat julkiset rahoituslähteet investointien ja kasvun tueksi. Kansainvälistymispalvelut sparraavat pk-yrityksiä vientiin hyödyntäen Team Finland -verkoston osaamista. Innovaatio- ja TKI-palveluilla tuetaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Kumppaneille ja verkostoille tarjotaan työkaluja investointien edistämiseen, alueellisen investointitilannekuvan ylläpitoon ja rahoitusratkaisujen valmisteluun. Team Finland -verkostotyö pyrkii osaltaan mahdollistamaan yhteistä asiakkuudenhallintaa ja kansallisten strategioiden toimeenpanoa alueilla.
Työelämän laadun ja osaamisen kehittämispalvelut tukevat mm. yritysten rekrytointivalmiuksia ja jatkuvaa oppimista, kun taas työllisyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden palvelut tuottavat ennakointitietoa ja kehittävät työlupalinjauksia. Maahanmuuton ja kotoutumisen tukipalvelut vahvistavat kansainvälisten osaajien rekrytointia ja kotoutumista yhteistyössä Work in Finland -palveluiden ja työllisyysalueiden kanssa.
Lisäksi elinvoimakeskuksilla on keskeinen rooli alueellisten rakennemuutosten hallinnassa. Ne koordinoivat ja seuraavat sekä äkillisiä rakennemuutostilanteita, kuten merkittävien työnantajien laajoja irtisanomisia, että pienempiä paikallisia muutoksia. Elinvoimakeskukset tukevat myös positiivisia rakennemuutoksia, joissa investoinnit ja uudet työpaikat edellyttävät tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden ja yritysten kanssa. Näin varmistetaan nopea reagointi, resurssien kohdentaminen ja alueen elinvoiman säilyminen.
Rahoituspalveluissa korostuvat jatkossa erityisesti T&K-toimet, puhtaan siirtymän investoinnit sekä puolustusalan pk-yritysten tukeminen
Uutena rahoitusinstrumenttina elinvoimakeskukset myöntävät vuodesta 2026 alkaen T&K-rahoituslain mukaista rahoitusta pk-yritysten T&K-toimiin niiden vivuttamiseksi vientipolulle.
Vuodesta 2026 alkaen elinvoimakeskusten rooli korostuu myös puolustusalan (ml. kaksoiskäyttötuotteet) pk-yritysten tukemisessa. Uudistuva ja osaava Suomi-EU-ohjelman rahoituksesta kohdennetaan yhteensä 90 milj. euroa vuosille 2026–2027 puolustusalan pk-yritysten investointeihin ja TKI-toimiin elinvoimakeskusten kautta. Elinvoimakeskuksilla on kokonaisuudessaan vuonna 2026 käytettävissä rahoitusta pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen noin 110 milj. euroa. Myönnetyllä yritysrahoituksella aikaansaadaan toteutuneiden tilinpäätöstietojen mukaan noin kuusin-seitsemänkertainen liikevaihdon lisäys tukea saavissa yrityksissä.
Osana työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa hallituksen kasvu- ja työllisyyspakettia suunnitellaan elinvoimakeskuksille myös rahoitusta pk-yritysten kasvua ja vientiä tukeviin merkittäviin investointihankkeisiin myönnettäviin avustuksiin, erityisesti uuden puhtaamman teknologian käyttöönottoon. Avustus mahdollistaisi pk-yritysten merkittävien investointien tukemisen koko maassa kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.
Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kasvupalveluiden toteuttamisessa
Kasvupalveluiden toteuttaminen nojaa jatkossa yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on rakentaa ympäristö, jossa yritys saa tarvitsemansa tuen – nopeasti ja älykkäästi. Konkreettinen esimerkki tästä on Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla pilotoitava pk-rahoituksen AI-agentti, joka auttaa yrityksiä löytämään sopivat rahoitusvaihtoehdot ja ohjaa hakuprosessissa. Tämä ei ole vain teknologiahanke, vaan askel kohti palvelua, joka toimii 24/7 ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa strategiseen neuvontaan.
Kasvupalvelut eivät synny yksin – ne syntyvät verkostoissa, joissa jokainen toimija kantaa vastuunsa
Suomen kilpailukyky rakentuu alueiden elinvoimasta. Jokainen investointi, jokainen kansainvälistyvä yritys ja jokainen innovaatio vahvistaa koko maan taloutta. Elinvoimakeskusten kasvupalvelut ovat työkaluja, joiden vaikuttavuus syntyy siitä, miten niitä elinvoimakeskusten sisällä ja hallinnonalojen välillä sekä alueilla käytetään – yritysten tarpeisiin vastaten, yhdessä, rohkeasti ja asiakas edellä.
E-vastuualueen johtaja Vesa Jouppila, Hämeen ELY-keskus, Kasvupalveluhankkeen palveluvalikoimasta vastaavan ryhmän puheenjohtaja
neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala, työ- ja elinkeinoministeriö