Hyppää sisältöön

Hankintalain uudistus tähtää vastuullisempiin julkisiin hankintoihin

työ- ja elinkeinoministeriö
Tuula Haatainen
Julkaisuajankohta 4.2.2022 15.56
Kolumni

Työministeri Tuula Haatainen on tuomassa hankintalakia koskevan uudistuspaketin eduskuntaan kevätkaudella 2022.

Suomen julkisten hankintojen volyymi on vuositasolla arvioituna noin 47 miljardia euroa. Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, mutta myös edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä. Samalla turvataan yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolinen kohtelu tarjouskilpailuissa. 

Julkisilla hankinnoilla on lisäksi laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten julkisen talouden kestävyyden parantaminen sekä yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäminen. Pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkiikin parantamaan julkisten hankintojen laatua, tehostamaan ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista hankinnoissa sekä edistämään kaksikielisten hankintojen ilmoittamista.

Hallitusohjelman kirjausten pohjalta ympäristöministeriö ja Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikkö toteuttivat tutkimushankkeita sekä selvityksiä. Selvitysten suosituksia hyödyntäen työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hankintalakiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat valmiita laajemmalle lausuntokierrokselle. Olemme jo valmisteluvaiheessa käyneet vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Muutokset kohdistuvat niin kansallisiin kuin EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin ja niiden olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa. Hallituksen esitys viedään eduskuntaan keväällä 2022.
 
Esitettävät muutokset koskevat erityisesti ympäristönäkökulmien huomioimista sekä laatutekijöiden merkityksen korostamista. Eri sidosryhmien puheenvuoroissa on useaan otteeseen noussut esiin tarve selkeyttää hankintalainsäädäntöä erityisesti näistä näkökulmista. Toivonkin, että hankintayksiköt kautta linjan tarkemmin nyt pohtivat, miten mahdollisuudet viedään osaksi hankintakäytäntöjä, jotta taloudellisesti viisaiden päätösten lisäksi hankintoja tehtäisiin kaikin tavoin kestävämmin.

Lähtökohtana hankintalainsäädännössä on, että hankintayksiköllä säilyy mahdollisuus toteuttaa hankintansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Avoimuuden edistämiseksi hankintayksikön on kuitenkinkin perusteltava, miten se huomioi laadun kulloisessa hankintamenettelyssä. 

Hankintojen vastuullisuus ja harmaan talouden torjuntaan kohdistuvat parannusehdotukset liittyvät tarjoajien ja näiden alihankkijoiden pakollisiin poissulkuperusteisiin. Viime vuoden heinäkuussa voimaantulleessa hankintain muutoksessa näitä tavoitteita edistettiin jo hankintayksikön tiedonsaantioikeuksia parantamalla. Nyt tehtävien muutosten tavoitteena on edelleen lisätä hankintojen vastuullisuutta. Esimerkiksi ympäristörikokset lisätään perusteisiin, joilla tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta. Tarkoituksena on myös edelleen selkeyttää ja yhdenmukaistaa hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia alihankkijoiden mahdollista poissulkemista pakollisten poissulkuperusteiden johdosta. Hankintavalvontaa koskevan muutoksen tavoitteena on varmistaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle riittävä aika valvonnan oikeudellisen arvioinnin toteuttamiseen.

Valmistelussa on käsitelty myös kysymystä, missä määrin sidosyksiköille sallitaan myynti muille kuin omistajalle. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on selvittänyt tämän niin kutsutun ulosmyynnin ja siihen nykyisin liittyvien rajoitusten merkitystä. Kansallisessa laissa on tällä hetkellä tiukempi ulosmyyntiä rajoittava sääntely kuin EU-direktiivi meiltä edellyttäisi. Pidän perusteltuna arvioida sallitun ulosmyyntiosuuden nykyistä tarkoituksenmukaisuutta. 

 

Tuula Haatainen, työministeri

Sivun alkuun