Kiina-vienti tukee yritysten toimeliaisuutta Suomessa − viennin näkymät epäsuotuisat

Kattavan Kiina-vientiselvityksen mukaan suomalaisyritysten liiketoiminta Kiinassa on vaikuttanut myönteisesti emoyhtiöiden toimintaan Suomessa. Suomi on kuitenkin menettänyt markkinaosuuttaan Kiinan kuluttamasta arvonlisästä ja tavaraviennin painotus on muuttunut koneista ja laitteista raaka-aineisiin ja välituotteisiin.  Viennin näkymiä varjostavat muun muassa geopoliittiset riskit, protektionismi ja Kiinan talouskasvun hidastuminen. Kiinaan liittyvien liiketoimintariskien lisääntyminen edellyttää Suomen kaupallistaloudellisten riippuvuuksien tarkempaa tutkimista. 

Työ- ja elinkeinoministeriä, Business Finland, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT ja ulkoministeriö ovat laatineet Team Finland -yhteistyössä laajan selvityksen Suomen Kiinan-viennistä. Selvityksessä tarkastellaan suomalaisyritysten tavara- ja palveluvientiä Kiinaan sekä tytäryhtiöiden toimintaa Kiinassa. Selvitys koostuu ulkomaankauppatilastojen analyysistä sekä yrityskyselyistä Kiinassa toimiville ja Suomesta merkittävää vientitoimintaa Kiinaan harjoittaville suomalaisille yrityksille.

Selvityksen mukaan Kiina on suomalaisyrityksille tärkeä vientimarkkina.  Selvitykseen sisältyvän yrityskyselyn mukaan Kiina-liiketoiminta on viime vuosikymmenellä lisännyt selvästi johtavien suomalaisten Kiina-vientiyritysten toimeliaisuutta Suomessa. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä katsoo Kiina-liiketoiminnan lisänneen joko jonkin verran tai merkittävästi niiden teollista tuotantoa, investointeja, tutkimus- ja kehityspanostuksia ja työpaikkoja Suomessa. Monet yrityksistä toteavat, että toiminta Suomessa on voitu pitää nykyisellä tasolla suurelta osin tai kokonaan Kiina-liiketoimintojen ansiosta.

Valtaosa Suomen johtavista Kiina-vientiyrityksistä arvioi kuitenkin liiketoimintaympäristön Kiinassa huononevan joko jonkin verran tai merkittävästi. Tähän vaikuttavat muun muassa Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen yritysten toimintaan, geopoliittisten riskien kohoaminen, Kiinan markkinoiden kasvun hidastuminen, matkustusrajoitukset ja koronasäännökset, protektionismi, pelko immateriaalioikeuksien menettämisestä ja osaajapula. Moni yritys suunnittelee liiketoimintansa maantieteellistä hajautusta Kiinan toimintaympäristön lisääntyvien haasteiden ja epävarmuuksien vuoksi.

Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan Kiinan kuluttamasta arvonlisästä

Kiina on yksi Suomen suurimmista vientimaista. Vuonna 2018 Kiinan osuus suomalaisen arvonlisän ulkomaisesta loppukulutuksesta oli noin 8 prosenttia eli samankokoinen kuin Ruotsin ja Saksan, mutta Yhdysvaltoja (yli 10 prosenttia) pienempi. Vuosituhannen vaihteesta lähtien Suomen tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinaan ei ole kehittynyt yhtä myönteisesti kuin muilla vertailumailla. 

Suomi on menneen kahden vuosikymmenen aikana menettänyt markkinaosuuttaan suhteessa Kiinan kuluttamaan ulkomaiseen arvonlisään. Suomen tavaraviennin rakenne on yksipuolisempi kuin selvityksessä tarkastelluilla verrokkimailla (Ruotsi, Tanska ja Itävalta). Rakenne on muuttunut koneiden ja laitteiden viennistä entistä enemmän raaka-aineiden ja välituotteiden, erityisesti sellun, vientiin, mikä on lisännyt tavaraviennin suhdanneherkkyyttä. Kiinan kuluttaman suomalaisen arvonlisän osuus palveluissa on laskenut koronapandemian aikana.

Edellä kuvattua viennin muutosta selittää osaltaan suomalaisten yritysten tuotannon ja muun toiminnan siirtäminen Kiinaan. Suomalaisten tytäryritysten määrä Kiinan markkinoilla suhteessa verrokkimaihin ei näytä olevan kuitenkaan erityisen suuri. Suomalaiset Kiinassa toimivat tytäryritykset ovat keskimäärin verrokkimaiden yrityksiä suurempia (liikevaihdolla mitattuna) ja niiden toiminta painottuu kone- ja laiteteollisuuteen.

Kiina-viennin kehitys kertoo Suomen viennin yleisistä haasteista − viennin kokonaiskuvaa ja Kiina-sidonnaisuuksia tärkeää selvittää tarkemmin

Selvityksessä todetaan, että Suomen Kiina-vientiä olisi hyvä monipuolistaa, koska tavaraviennin kasvu on nykyisellään vain muutamien toimialojen ja yritysten varassa. Viennin monipuolistamiseksi viennin toimialojen ja yritysten määrää pitäisi pyrkiä kasvattamaan. Kiina-viennissä pitäisi kasvattaa myös palvelujen osuutta suhteessa vientiin. Osana tätä tulisi tukea kiinalaisten matkailun palautumista, kun se on mahdollista. Team Finland –toiminnassa tulee tukea suomalaisia yrityksiä Kiinan markkinoiden ja sen riskien analyysissä.

Suomen Kiina-viennin kehitys heijastaa osaltaan koko Suomen viennin haasteita. Selvityksen mukaan Suomi elää viennistä vähemmän kuin verrokkimaat. Suomen tavara- ja palveluviennin kasvu on ollut laimeaa kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Suomen viennin rakenne on kaiken kaikkiaan muuttunut yksipuolisemmaksi, muutoksen ollessa erityisen voimakas Kiinan viennissä.

Jatkossa on tärkeää selvittää Suomen viennin kokonaiskuvaa myös muiden merkittävien kohdemarkkinoiden osalta. Kiinan keskeinen merkitys kauppakumppanina ja muuttunut globaali liiketoimintaympäristö huomioon ottaen, tulee tutkia tarkemmin Suomen kaupallistaloudellisia Kiina-riippuvuuksia. Ulkoministeriö koordinoi tätä koskevaa selvitystyötä. 

Lisätiedot:
Mikko Puustinen, neuvotteleva virkamies, TEM, p. 0295 047 144
Riikka Astala, erityisasiantuntija, TEM, p. 0295 047 057
Satu Kalliokulju, vanhempi neuvonantaja, Business Finland, p. 050 553 4749
Juuso Kaaresvirta, vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki, p. 09 183 2107
Teemu Laakkonen, vastuuvirkamies, Kiinan kaupallistaloudelliset asiat, UM, p. 050 911 3579