Matalasuhdanteen vuosi 2023
Joulukuun katsaus julkisesta työnvälityksestä sisältää sekä hyviä että huonoja uutisia.
Ensin hyvät uutiset: syksyllä nähty voimakas työttömyyden kasvu näyttäisi nyt tasaantumisen merkkejä ja työttömyyden huippuluvut olisivat näkyvissä. Tähän viittaa myös se, että avointen työpaikkojen määrä kasvoi 3 000:lla marraskuusta, ja paikkoja on auki edelleen suhteellisen paljon. Julkisessa työnvälityksessä niitä on noin 55 000, ja yhteensä yli 100 000.
Huono uutinen on puolestaan se, ettei työttömyys ole ennusteemme mukaan vielä vähään aikaan laskemassa huipulta alaspäin. Kasvun käynnistyminen antaa odottaa itseään. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausitasoitettu työttömien kokonaismäärä hipoo jo 300 000:tta, kun lomautetut lasketaan mukaan. Työttömyys on kasvanut lähes kaikilla aloilla, mutta tilanne on edelleen pahin rakennusalalla. Työttömiä on alalla 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennusalalla kärvistellään edelleen
Matalasuhdanteen merkit näkyvät selkeästi tilastossamme. Kaikkein synkin viime vuosi oli niillä aloilla, jotka ovat vuodesta 2016 lähtien olleet kaikkein kovimmassa kasvussa. Yksityiset henkilöstöpalveluyritykset ja rakennusala ovat kokeneet kysynnän hiipumisen kaikkein karvaimmin. Toki nähtävissä on myös laajemmin yksityisten palvelualojen aiempaa heikompi tilanne. Kun välttämättömyyshyödykkeiden - kuten asuminen, ruoka, sähkö - hinnat ovat nousseet tuloja enemmän, kotitaloudet kuluttavat vähemmän ei-niin-välttämättömiä hyödykkeitä. Tähän kuuluvat esimerkiksi vapaa-ajan palvelut, kuten harrastustoiminta, kauneudenhoitopalvelut, matkustus, hotellit ja ravintolat.
Työvoimapuolella suhdannetyöttömyys kouraisee pahimmin heitä, jotka ovat muita heikommin kiinnittyneet työmarkkinoille. Matalasuhdanteessa nuorten, ulkomaalaistaustaisten sekä osatyökykyisten on vieläkin vaikeampaa löytää työpaikka. Sama koskee myös pelkän peruskoulun varassa töitä hakevia. Hyvässäkin suhdanteessa matalimmin koulutettujen työttömyys on koulutetumpia ryhmiä yleisempää, mutta ero kasvaa taantumassa vielä suuremmaksi.
Työttömyys on kasvanut myös asiantuntija-ammateissa esimerkiksi tekniikan ja hallinnon aloilla. Tässä näkyy selvästi rakennusalan ahdinko. Yksityisen sektorin vaikeuksien lisäksi, tai juuri sen vuoksi, myös kunnat ja hyvinvointialueet ovat taloudellisesti ahtaalla. Kokonaiskysynnän heikkeneminen syö niiden rahoituspohjaa eli hidastaa verokertymien kasvua. Sote-sektorilla eivät ole kasvaneet sen paremmin työtuntien kuin työllisten määrä hoiva- ja hoitotarpeen jatkuvasta kasvusta huolimatta.
Lappi on alueiden myönteinen yllättäjä
Syksyn aikana työttömyys on kasvanut kaikkialla Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Siellä kehitys on ollut hyvin myönteistä. Erityisesti Pirkanmaalla työttömyys on kasvanut voimakkaasti. Joulukuussa työttömyyden voimakkain kasvu taittui selvästi usealla alueella. Esimerkiksi Helsingissä, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla työttömien määrä ei enää juurikaan noussut marraskuuhun verrattuna.
Vuosi 2024 ei ole enää synkkä
Vuosi 2024 lupaa viime vuotta parempaa talouskehitystä. Valtaisa määrä puhtaan siirtymän investointeja on tuloillaan. Myös ns. kasvuyrityksissä riittää luottamusta toteuttaa suunniteltuja investointeja. Näillä yrityksillä on edelleenkin pulaa työvoimasta – eikä yksinomaan korkeasti koulutetuista asiantuntijoista vaan myös suorittavan portaan työntekijöistä. Kristallipallo näyttää siis kirkasta valoa tunnelin päässä.
Elina Pylkkänen
alivaltiosihteeri