Paikallinen sopiminen on tätä päivää

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti viime vuoden tapaan Turun Eurooppa-foorumissa työmarkkinoiden toimivuutta pohdiskelevan tilaisuuden 31.8.2023. Tällä kertaa teemana oli poliittisestikin ajankohtainen paikallinen sopiminen. Painetta paikallisen sopimisen lisäämiselle kasvattaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Valtiosihteeri Timo Jaatinen kertoi avaussanoissaan hallituksen tavoitteesta uudistaa työlainsäädäntöä yritystasolla tapahtuvan paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Hallituksen päämääränä on, että paikallinen sopiminen on mahdollista työnantajan järjestäytymisestä ja työntekijöiden edustusjärjestelmästä riippumatta.

Key note -puheenvuoron piti tilaisuudessa Ruotsin Medlingsinsitutetin johtaja Irene Wennemo. Hän toi esille Ruotsin työmarkkinamallin tradition ja vahvuudet. Kehityskulku on ollut pitkä ja välillä hankalakin, mutta 1990-luvun puolivälistä käyttöön otettu vientiteollisuuden ankkurimalli on tuottanut työmarkkinoille vahvan luottamuksen parttien välille sekä tasaisen reaalipalkkojen kasvun ilman pitkiä ja laajoja työtaisteluja.

Paneelikeskustelussa olivat mukana kunta- ja hyvinvointialueita edustavan työnantajan KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen ja työntekijäjärjestö JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sekä ekonomistit Aki Kangasharju ETLA:sta ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen TEM:stä. Paneelin keskustelua kuljetti TEM:n viestintäjohtaja Matti Hirvola.

Pula osaavasta työvoimasta lisää painetta

Painetta paikallisen sopimisen lisäämiselle kasvattaa yhä paheneva pula osaavasta työvoimasta. Työnantajista reilusti yli puolet pitää toimintansa kasvun esteenä juuri työvoimapulaa. Toisaalta samaan aikaan meillä on työttömiä työnhakijoita lähes 300 000. Kun mukaan lasketaan työvoimapalveluissa olevat ja työvoiman ulkopuoliset ainakin osittain työkykyiset ja työikäiset ihmiset, joukko kasvaa lähes puoleen miljoonaan työtä vailla olevaan. Niin sanotun rakenteellisen työttömyyden arvioidaan olevan noin 145 000 henkeä. Näillä ihmisillä on ammatti, jolle ei ole työmarkkinoilla enää kysyntää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työllistyäkseen näiden ihmisten olisi pikimmiten hankittava työmarkkinoiden kysyntää vastaava ammattitaito uudelleenkouluttautumalla.

Jos työvoiman osaaminen ja taidot eivät reagoi tuotantorakenteemme muutokseen, talouden kasvu jää potentiaaliaan pienemmäksi. Tähän meillä ei ole varaa, sillä jo nyt tulevaisuus näyttää julkisen talouden kestävyyden kannalta kriittiseltä. Väestömme vanhenee ja vähenee, eikä ratkaisuksi riitä työperäinen maahanmuutto, sillä taloudellinen huoltosuhteemme ei kestä puolen miljoonan työikäisen kannattelua eläkeläisten lisäksi.

Paikallinen sopiminen mahdollistaisi suhteellisten palkkojen muutokset myös vientialojen määrittämässä työmarkkinamallissa. Palkkojenkin on reagoitava työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi, aivan kuten kilpailullisilla markkinoilla hintojen muutos tuottaa tasapainon hyödykemarkkinoille. Paikallinen sopiminen tarkoittaa toki myös ja ennen kaikkea paljon muutakin kuin vain nimellispalkkojen suhteellisen joustomahdollisuuden. Paikallisen sopimisen tärkeitä edellytyksiä ovat osapuolten välinen luottamus ja toimiva vuorovaikutus. Tätä pitäisi pyrkiä vahvistamaan työpaikoilla Ruotsin mallin mukaisesti. Naapurimaallamme on näyttöä siitä, miten paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voidaan täysimääräisesti hyödyntää.

Työmarkkinat kaipaavat joustavuutta

Taloutemme rakenteet ovat jatkuvassa murroksessa, luovan tuhon kourissa. Elinkeinorakenne muuttuu kuluttajien preferenssien mukaan ja uusien teknologioiden käyttöönoton myötä. Työn tekemisen muodot ja tavat muuttuvat. Työntekijät ovat yhä enemmän yhdessä työnantajan ja omistajan kanssa kehittämässä liiketoimintaa ja tuotteita. Menestys luodaan yhdessä, ja se on kaikkien intresseissä. Lisäksi vapaa-ajan arvo on noussut vaurastumisen myötä.

Kaikki nämä muutokset toimintaympäristössä, tuotantorakenteessa ja ihmisten preferensseissä huutavat joustavuutta työmarkkinamalliin. Paikallinen sopiminen on tätä päivää. Sille on annettava tilaa ja toisaalta myös raamit. Jos emme salli näitä joustavuutta tuovia muutoksia, voimme työvoimapulassa ajautua palkka-inflaatiokierteeseen ja näin menettää myös kansainvälistä kilpailukykyämme, sillä meillä ei ole enää käytössämme omaa itsenäistä raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa.

Hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden takaavat hyvin toimivat työmarkkinat, josta talouden ja tuottavuuden kasvu lähtökohtaisesti syntyy. Paikallinen sopiminen luottamuksen vahvassa ilmapiirissä on tärkeä osa työmarkkinoiden rakenteiden hallittua muutosta.

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri