Tekoälystä saa tuottavuushyötyjä vain oppimalla uutta ja pois vanhasta

”Tekoälyn käyttöönotto edellyttää yrityksissä vahvaa hallintamallia ja innostavaa johtamista. Ilman organisaation tukea tekoäly jää yksilöiden oman harrastuneisuuden varaan, eikä tuottavuushyötyjä saavuteta koko toiminnan eikä kansantalouden tasolla”, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin ja eritoten sen syrjäyttämiin työpaikkoihin ja työtehtäviin on viime aikoina herättänyt keskustelua työttömyyden piinaamassa Suomessa. Tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet, että tekoäly vie erityisesti nuorilta mahdollisuuksia päästä työuran alkuun. Lisäksi esimerkiksi eläköityvien työntekijöiden tilalle ei välttämättä enää pestata ketään, vaan tekemistä automatisoidaan tai siirretään tekoälyapureille. Poistuman seurauksena työnjako muuttuu vähän kuin itsestään ilman, että koko tuotantoprosessi ajateltaisiin uudelleen.   

Suomen Pankin analyysi puolestaan kertoo, että tekoälyn vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat nousseet yhdeksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuustekijäksi. Sijoittajien luottamus yritysten velanhoitokykyyn on heikentynyt nopeassa tekoälymurroksessa erityisesti ohjelmistoalan yhtiöitä kohtaan. Paineet ulottuvat jo myös muihin digitaalisiin ja dataintensiivisiin toimialoihin.

Hyötyvätkö tekoälystä yksilöt vai organisaatiot?

Tekoäly on valtava murros koko (maailman)taloudessa. Sen vaikutus työn tekemiseen on paljon nopeampi ja perustavanlaatuisempi kuin etätyö ja etäkokousten tuottama instituutionaalinen muutos, jota korona kiihdytti. Etätyö ei ole koskenut kaikkia työtehtäviä, vaan vain niitä, joita voidaan hoitaa ilman henkilökohtaista läsnäoloa. Tekoäly on sen sijaan jo tullut tai tekee tuloaan kaikille toimialoille enemmän tai vähemmän, nopeammin tai vähän hitaammin. 

Organisaatioiden ja työyhteisöjen tasolla kyse on samantyyppisestä murroksesta. Uusien työtapojen ja digitaalisten työvälineiden tuloksellinen haltuunotto vaatii toimintaprosessien ja useimmiten työnjaon uudistamista. Tämä on tehtävä koko yritys- ja organisaatiotasolla, koska muutoin tekoälytyökalujen soveltaminen hyödyttää lähinnä yksilöitä ja nostaa heidän tehokkuuttaan. Tällöin tekoäly ei välttämättä koidu koko organisaation tuotoksen hyväksi tai tuottavuushyödyksi.

Aivan kuten etätyö, myös tekoäly säästää aikaa. Etätyö vapauttaa ainakin työmatkoista säästyvän ajan ja kustannuksen. Tehokas tekoälyn käyttö säästää puolestaan työhön kuluvaa aikaa eritoten tietotyöläisillä. Miten vapautuva aika jakautuu ja mihin se käytetään? Tämä on yhtä kiinnostava kysymys kuin palkanmuodostus ja suhteellisten palkkojen muutokset tekoälymurroksessa. Ulosmitataanko säästyvä aika vapaa-aikana yksilötasolla vai valjastetaanko vapautuva aika työpaikoilla uudenlaiseen tekemiseen ja uusien innovaatioiden kehittelyyn? 

Usein tekoälystä hyötyminen laajemmin vaatii myös omien työtehtävien kriittistä arviointia. Tämä ei välttämättä motivoi työntekijää huimaan kekseliäisyyteen, jos töiden siirtäminen tehokkaammalle tekoälylle johtaa omien töiden vähenemiseen. Silloin sahataan oksaa, jolla itse istuu.

Suomi on maailman kärkeä tekoälykokeiluissa – ja aivan kohta systemaattisemmassa käytössä

Suomi on yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa kansainvälisten mittausten mukaan kärkipaikoilla aktiivisimpina generatiivisen tekoälyn käyttäjinä. Yritykset suhtautuvat tekoälyyn pääsääntöisesti myönteisesti. Tällöin myös työntekijät ovat valmiimpia käyttämään aikaa oppimiseen ja työkalujen syvälliseen integrointiin työtehtävissään. Ilman organisaation tukea tekoäly jää yksilöiden oman harrastuneisuuden varaan, eikä tuottavuushyötyjä saavuteta koko toiminnan eikä kansantalouden tasolla.

Solitan tekemän katsauksen mukaan generatiivinen tekoäly on omaksuttu laajasti yrityksissä Pohjoismaissa. Vaikka reilusti yli puolet yrityksistä on ottanut käyttöön tekoälysovelluksia, ne eivät suinkaan automaattisesti materialisoidu tuotannon laadun paranemiseksi tai tuottavuuden kasvuksi. Yrityksissä tekoälyn käyttöönotto edellyttääkin vahvaa hallintamallia ja innostavaa johtamista. Näin varmistetaan, että myös työntekijät ottavat tekoälyn käyttöönsä.

Taas kerran johtaminen joutuu puntariin, ja johdettavien on opittava uutta ja pois vanhasta.

alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen