Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Selvityshenkilö: Ilmailualan yritysten rahoitus, henkilöstön osaaminen ja kansainvälinen kilpailukyky turvattava

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 22.3.2021 15.53
Tiedote

Koronapandemian leviämisen estämiseksi tehdyt matkustusrajoitukset ovat ajaneet ilmailualan ahdinkoon. Selvityshenkilö Kari Savolainen on etsinyt keinoja, joilla varmistaa alan kestävää kasvua tulevaisuudessa. Savolainen suosittaa ensivaiheessa turvaamaan yritysten rahoituksen ja henkilöstön osaamisen. Pidemmällä aikavälillä olisi panostettava muun muassa kustannustehokkuuteen, kestävyyteen ja palvelujen laatuun.

Selvityshenkilö Kari Savolainen luovutti ilmailualan selvityksensä elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikaiselle ja työministeri Tuula Haataisen valtiosihteeri Ville Kopralle tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta.

– Suomen lentoliikenteellinen saavutettavuus oli ennen pandemiaa kotimarkkinan kokoon suhteutettuna poikkeuksellinen ja monilta osin parempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vaihtoliikenteen mahdollistamien laadukkaiden yhteysvälien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa oli ennen pandemiaa selvästi Pohjoismaiden suurin ja Euroopassa 12. merkittävin hub-asema, selvityshenkilö Savolainen kertoo lentoliikenteen merkityksestä ja selvitystyön lähtökohdista.

–  Ilmailuala on yksi monista toimialoista, joka on kärsinyt koronapandemiasta. Alan vaikutus koko Suomen kilpailukyvylle on varsin merkittävä. Pelkästään Helsinki-Vantaan alue tuottaa noin 4 prosenttia Suomen bkt:sta. Pysähtynyt lentoliikenne vaikuttaa koko Suomeen, muun muassa palvelualoihin kuten matkailuun, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa. 

Helsinki-Vantaan lentoasema on keskeinen portti Euroopan ja Aasian välillä. Se palveli lähes 22 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019. Tästä määrästä liki 40 prosenttia oli kansainvälisiä kauttakulkijoita. 

–  Alan kilpailukyvyn puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi hyötyy jatkossakin mahdollisimman hyvistä lentoyhteyksistä. Tärkeää on huolehtia siitä, että pääsemme mahdollisimman tehokkaasti avaamaan lentoliikenteen rajoitusten helpottaessa ja matkailun auetessa uudelleen. Meillä ei ole varaa jäädä jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista, ministeri Lintilä painottaa.

– Ilmailualan tilanteen kohentamiseksi on jo tehty ja käynnistetty mittava määrä toimia. Finnairille on kohdennettu tukea lainajärjestelyin ja osallistumalla osakeantiin. Lisäksi Finaviaa on pääomitettu. Työllisyyden hoitoon ja osaamisen kehittämiseen on panostettu Uudenmaan TE-toimistossa aivan erityisellä tavalla. TE-toimistoon on perustettu ilmailualan tilanteeseen keskittynyt tiimi, palvelutarjontaa on lisätty ja palveluita on räätälöity ilmailualan työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin. Suomi on myös hakenut Euroopan globalisaatiorahastosta tukea näihin palveluihin, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

–  Selvää kuitenkin on, että paljon työtä on vielä edessä. Selvityshenkilön työ tarjoaa meille lisää työkaluja tilanteen helpottamiseksi. Seuraavaksi selvityshenkilön raportti menee kansliapäällikkö Raimo Luoman johtaman seurantaryhmän työstettäväksi. Tarkoituksena on, että seurantaryhmä arvioi pikaisella aikataululla toimenpidesuosituksia ja niiden vaikuttavuutta sekä mahdollisia toimia niiden toteuttamiseksi, ministeri Haatainen kertoo jatkosta.

Ilmailualaa tulee auttaa akuutin kriisin yli ja panostaa pitkän aikavälin kilpailuvaltteihin

– Yleinen arvio on, että lentoliikenteen volyymi alkaa hitaasti kasvaa vuoden 2021 aikana. Palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle tapahtuu arvioiden mukaan kuitenkin todennäköisesti aikaisintaan vasta vuonna 2024. Jotta Suomi pääsee mukaan lentoliikenteen kasvuun, olemassa olevia menestystekijöitämme tulee suojata ja lentoliikennejärjestelmää kehittää entistä kilpailukykyisemmäksi, selvityshenkilö Savolainen sanoo.

Selvityksessä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla lentoliikenne selviää pandemiarajoitusten aikaisesta akuutista tilanteesta. Lisäksi selvityshenkilö suosittaa pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia, joiden avulla koko matkailuala voisi elpyä kohti kestävää kasvua.

Selvityshenkilön ehdottamat keskeiset toimenpiteet: 

  1. Yritysten ja rahoituksen turvaaminen yli pandemian. Selvityksen mukaan ensisijaisen tärkeää olisi luoda uusia tuki- ja lainoitusjärjestelmiä lentoliikenteen kaltaiselle alalle. 
  2. Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen poikkeustilanteen aikana. Henkilöstön osaamisesta ja kelpoisuuksien ylläpitämisestä on huolehdittava, jotta alalla on riittävästi osaavaa työvoimaa, kun kriisi hellittää. Koulutukseen ja alan vaatimaan käytännön harjoitteluun tulisi suunnata tukea. Muutosturvajärjestelmiin tulisi panostaa, jotta mahdollisesti pysyvästi työpaikkansa menettäviä voidaan muuntokouluttaa muille aloille. 
  3. Terveysturvallinen matkustaminen toiminnan jatkumisen mahdollistajana. Pandemian aiheuttama pitkäaikainen lentoliikenteen poikkeustila on jatkunut pitkään ja vastaavan kaltaiset tilanteet ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Terveysturvalliseen matkustamiseen tulee luoda selkeät käytännöt ja tavat toimia, jotta voidaan taata lentoliikenteen kohtuullinen toimintakyky pandemian aikana ja tehokas palautuminen tautitilanteen hellittäessä.
  4. Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen. Kilpailukykyä voidaan parantaa muun muassa luomalla eri liikennemuodoista koostuvia yhtenäisiä matkaketjuja. Tämä tapahtuu hyödyntämällä digitalisaatiota ja parantamalla lentoliikennettä syöttävien liikennemuotojen, kuten maantie- ja rautatieliikenteen ja kevytilmailun toimintaedellytyksiä. Kilpailukykyä parantaa myös kustannustehokkuus. Kohtuuhintaisen fossiilittoman nestemäisen polttoaineen kehittäminen on välttämätöntä paitsi päästöjen osalta, myös lentoliikenteen kustannusten pitämiseksi kohtuullisena.
  5. Ilmailualan edunvalvonta. Pienelle, lentoliikenteestä riippuvaiselle kansantaloudelle on tärkeää, että lentoliikenteen sääntely on tasapuolista ja ottaa huomioon liikenteemme erityispiirteet. Tämän vuoksi on tärkeää tehostaa edunvalvontaa kaikilla tasoilla ja olla mukana vaikuttamassa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi EU-tason sääntelyä valmistellaan.
  6. Matkailun kilpailukyvyn edistäminen lisää lentoliikenteen kysyntää, joka mahdollistaa saavutettavuuden parantamisen. Ilmailuala on kiinteästi yhteydessä matkailuun. Matkailun kilpailukyvyn edistäminen lisää lentoliikenteen kysyntää, ja lentoliikenteen lisääminen parantaa Suomen saavutettavuutta matkailumaana. Suomen tulee kasvattaa suosiotaan matkailumaana ympärivuotisesti ja lisätä houkuttelevia kohteita Lapin ja pääkaupunkiseudun lisäksi. Samalla matkailupalvelujen tuotteistamiseen, paketointiin ja myyntikanavien kehittämiseen tulisi panostaa entistä enemmän.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 050 574 1430
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 040 658 3510
selvityshenkilö Kari Savolainen, p. 040 772 7282
teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, TEM, p. 029 504 7150

 
Sivun alkuun