Strategia vahvistaa Suomen kilpailukykyä akkualalla ja edistää ilmastotavoitteita

Yhteiskunnan sähköistyminen ja akkuteollisuuden ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta. Kaiken perustana on edistää vastuullista akkutuotantoa ja sähköistymistä.

Strategian valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa elinkeinoministeri Mika Lintilälle 26.1.2021. EU:n tavoitteena on luoda innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus Eurooppaan, ja strategia vastaa osaltaan myös tähän haasteeseen.

Suomi voi kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla

Suomella on useita vahvuuksia menestyä akkualalla ja sähköistymisessä. Akkustrategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Suomi haluaa edistää myös akkujen kiertotaloutta. Ilman akkumineraalien tuotantoa ja jalostusta ei ilmastotavoitteisiin kuitenkaan päästä, sillä kierrätys ei kata kasvavaa kriittisten materiaalien tarvetta.
 
– Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä. Kun hyödynnämme nykyistä ja kehitämme uutta akku- ja sähköistyssektorin huippuosaamista, Suomi voi tarjota alan toimijoille houkuttelevan toimintaympäristön uusille investoinneille ja nykyisen toiminnan laajentamiselle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Yhteiskuntien ja liikenteen sähköistyminen on voimakas megatrendi. Suomen on aktiivisesti tartuttava kasvumahdollisuuteen, jollainen on tarjolla vain harvoin. Akkuraaka-aineiden, niiden jatkojalostuksen ja kiertotalouden ratkaisujen rinnalla sähköistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen perinteisille vientialoille, muun muassa kone- ja kuljetusvälineteollisuudelle sekä sähkötekniselle ja elektroniikkateollisuudelle. Menestyksen avaimina ovat kilpailukyky ja korkea osaaminen, sanoo strategiatyöryhmän puheenjohtaja, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

Suomen on toimittava nopeasti, sillä akkualalla on käynnissä kova kilpailu

Suomella on akkukisassa hyvät lähtökohdat, mutta Suomea tai muutakaan Eurooppaa ei pidetä alalla edelläkävijänä. Aasian mailla, erityisesti Kiinalla, Etelä-Korealla ja Japanilla, on akkuteknologioissa etumatka.

Strategian visio on, että Suomen akkuklusteri vuonna 2025 on edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.
Työryhmä esittää seuraavaa seitsemää tavoitetta:

1. Akku- ja sähköistymisklusteri kasvaa ja uudistuu.  
2. Akku- ja sähköistymisklusterin investoinnit kasvavat.
3. Akku- ja sähköistyssektorin toimijat edistävät kilpailukykyä yhteistyössä.
4. Suomen akku- ja sähköistymissektori tunnetaan maailmalla valovoimaisena brändinä.
5. Vastuullisuus on olennainen osa Suomen akku- ja sähköistymissektorin kasvua, uudistumista ja brändiä.
6. Suomen toimijat ovat keskeisissä rooleissa uusissa arvoketjuissa.
7. Digitaaliset ratkaisut laajentavat osaamis- ja yrityspohjaa ja nopeuttavat akkusektorin kehitystä.

Akkualan koulutusta ja rahoitusta vahvistetaan

Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään useita toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että perustetaan uusi kansallinen yhteistyöelin, jonka tehtävä on koota akkualan toimijat yhteen ja vastata strategian toimeenpanosta. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi vahvistaa osaamista akkuinsinöörien koulutusohjelmalla, laatia suunnitelma akkualan tarpeisiin keskittyvästä tutkijakoulusta, nimetä akkulähettiläitä markkinoimaan Suomea investointikohteena ja kehittää julkista rahoitusta.

Kansallisen akkustrategian valmisteluun on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä ja tutkimusmaailmasta sekä ministeriöstä ja muista julkisen sektorin organisaatioista.

Lisätiedot:

strategiatyöryhmän puheenjohtaja, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen, p. 029 503 2200
johtava asiantuntija Jyrki Alkio, TEM, p. 029 504 7103
erityisasiantuntija Jarkko Vesa, TEM, p. 029 504 7320