Hyppää sisältöön

Suomen suunta: ehdotukset tuottavuuden kasvulle ja työvoiman saatavuudelle seuraavalla hallituskaudella julkaistu

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 27.3.2023 14.31
Tiedote

Suomen suunta -hankkeessa työmarkkinaosapuolet pohtivat yhdessä asiantuntijoiden kanssa keinoja vauhdittaa Suomen talouskasvua tulevalla vaalikaudella. Tavoitteena oli löytää Suomelle uusi kestävämpi suunta ja samalla vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Työministeri Tuula Haataisen käynnistämän Suomen suunta -hankkeen loppuraportti julkaistiin 27.3.2023 Säätytalolla.

Työministeri Tuula Haatainen kutsui työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat Suomen suunta -hankkeeseen pohtimaan tulevan vaalikauden ratkaisuja tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi. Suomen suunta -hanketta on vetänyt talousvaikuttaja Sixten Korkmanin johtama koordinaatioryhmä ja sen valmisteluryhmät ovat työskennelleet TEM:n alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen ja HGSE:n työelämäprofessori Martti Hetemäen johdolla. 

Suomen suunta -hanke pureutuu talouden haasteisiin: Suomen tuottavuus on polkenut paikallaan ja työllisyysasteen noususta huolimatta meillä on 360 000 hengen laaja työttömyys. Tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden yhteinen nimittäjä on osaaminen ja koulutus. Osaava ja hyvinvoiva työvoima mahdollistaa tuottavuuden kasvattamisen niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

Koulutusjärjestelmämme tulee reagoida työvoimatarpeeseen joustavasti koulutusalojen, aloituspaikkojen sekä alueellisen tarpeen mukaisesti. Tarvitsemme lisäksi huomattavasti enemmän työhön johtavaa maahanmuuttoa korjaamaan väestön ikärakennetta ja vastaamaan työvoimavajeeseen. 

Tuottavuuden ja työpanoksen kasvu turvaavat tulevaisuuden hyvinvoinnin

Suomen suunta -hankkeen loppuraportissa koordinaatioryhmä esittää ehdotuksensa tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vauhdittaakseen Suomen talouskasvua koordinaatioryhmä linjaa politiikkasuosituksensa kahdeksan teeman alla:

  • innovaatiopolitiikka
  • koulutus ja osaaminen
  • digitalisaatio
  • maahanmuutto ja kotoutuminen
  • elinkeinorakenteen muutos
  • julkisen sektorin tuottavuus
  • työhyvinvointi ja työkyky
  • osatyökykyisten, nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistymisen tukeminen

Koordinaatioryhmä linjaa muun muassa, että seuraavan hallituksen pitää asettaa koulutustasotavoite niin, että työikäisten osaamis- ja koulutustaso nousee työmarkkinoiden tarpeet huomioiden. Suomen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista pitää nousta lähelle OECD-maiden nykyistä kärkitasoa vuoteen 2040 mennessä. 

Työvoiman tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Koordinaatioryhmän mukaan työvoiman maahanmuuttoa tulee lisätä ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä pätevöitymisväyliä täytyy kehittää. Vakiinnuttamalla koulutuspolut ja digitalisoimalla Valviran laillistamismenettelyn sote-alan tehtäviin voisi pätevöityä nopeasti ja kohtuullisilla kustannuksilla.

Työllisyysasteen nostamisessa ja työvoiman saatavuuden parantamisessa suurin potentiaali on heikosti työllistyneissä ryhmissä, kuten osatyökykyisissä, nuorissa ja yli 55-vuotiaissa. Tämän parantamiseksi koordinaatioryhmä linjaa useita toimia, kuten osatyökykyisten työnteon kannattavuuden lisäämisestä yhteensovittamalla ansiotuloja ja etuuksia.

Suomen suunta

Yhteinen tavoite kehittyvästä ja hyvinvoivasta yhteiskunnasta on ollut linjausten lähtökohtana. Työmarkkinatoimijoiden yhteiset näkemykset tuottavuuden vahvistamiseksi ja työpanoksen kasvattamiseksi tarjoavat myös tulevalle hallitukselle hyvän perustan toimenpiteiden edistämiseen. Samalla työ on vahvistanut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua.

”Toimiva vuoropuhelu on luottamuksen edellytys. Yhteinen näkemys helpottaa tunnistettujen politiikan painopisteiden toteuttamista käytännössä. Tämä pätee erityisen hyvin tuottavuuden ja työpanoksen kasvattamisen osalta. Työmarkkinajärjestöjen toivoisin omalta osaltani pyrkivän vuoropuhelun kautta yksituumaisuuteen myös muissa yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä, mukaan lukien työmarkkinoiden ja palkanmuodostuksen pelisääntöjen osalta”, talousvaikuttaja ja koordinaatioryhmän puheenjohtaja Sixten Korkman sanoo.

Suomen suunta -hanke lähti liikkeelle elokuussa 2022

Suomen suunta -hanke lähti liikkeelle Turun Eurooppa-foorumissa elokuussa 2022, kun työministeri Tuula Haatainen kutsui työmarkkinajärjestöt keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta pyöreän pöydän ääressä.

Marraskuussa 2022 työministerin esityksestä työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat pohtimaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa tulevan vaalikauden ratkaisuja tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi. Talousvaikuttaja Sixten Korkmanin johtaman koordinaatioryhmän jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Jarkko Eloranta (SAK), toimitusjohtaja Jyri Häkämies (EK), toimitusjohtaja Markku Jalonen (KT), puheenjohtaja Maria Löfgren (Akava) ja puheenjohtaja Antti Palola (STTK) sekä alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen (TEM) ja työelämäprofessori Martti Hetemäki (HGSE).

Lisätiedot:
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, p. 029 504 7474