Työmarkkinoiden vilkastuminen antoi odottaa 2025 – ehkei enää 2026
Viime vuonna tähän samaan aikaan ennakoitiin jo, että työllisyys lähtee vähän kerrassaan kasvuun ja työttömyys vähenee. Odotukset olivat korkealla, mutta realistiset. Optimismi perustui Suomen omiin lähtökohtiin. Suurimmat riskit liittyivät sodan kehityskulkuun sekä geo- ja kauppapolitiikkaan – maamme ulkopuolelta nouseviin haasteisiin.
Joudumme nyt toistamaan saman odotuksen ensi vuodelle talouden ja työmarkkinoiden elpymiselle. Kulunut vuosi tuotti odotuksille pettymyksen, mutta syyt eivät ole oman kansantaloutemme kasvuedellytyksissä yksistään.
Kasvuedellytykset kohdillaan
Edellytykset talouskasvulle vuonna 2025 olivat – ja ovat yhä edelleen – olemassa. Inflaatio hidastui merkittävästi ja Euroopan keskuspankki laski useaan otteeseen ohjauskorkoa, joka on asettunut alle puoleen vuoden takaisesta tasosta, eli kahteen prosenttiin. Kotitalouksien reaalinen ostovoima toipuu, sillä keskimääräinen ansiotason nousu on ylittänyt yleisen hintatason nousun. Asuntomarkkinoilla havaitaan vilkastumista, vaikka kuluttajat ovat edelleen varovaisia ja säästössä on varoja enemmän kuin aikaisemmin.
Yritysten tuotanto-odotukset ovat kohentuneet jonkin verran. Luottamus on vahvistunut trendinomaisesti kuluvana vuonna, vaikka toimialojen välillä on merkittävää vaihtelua eikä luottamus ole kokonaisuutena yltänyt pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Eväät elpymiselle ovat kuitenkin maltillisen hyvät.
Maailmantaloutta ravistelevat kriisit
Maailmantaloutta ja -kauppaa ovat ravistelleet USA:n asettamat tullit. Onneksi tässä ennusteet ainakin osin menivät pieleen, sillä vaikutusta Euroopan talouteen yliarvioitiin. Ensinnäkin tullitasot olivat lopulta neuvottelujen jälkeen efektiivisesti pienemmät kuin aluksi pelättiin. Toiseksi suurten yritysten sopeutumiskyky uuteen tariffiympäristöön olikin huomattavasti ketterämpää kuin etukäteisarviot ennustivat. Siltikin korotetut tullitariffit heikentävät Suomen tavaravientiä suoraan ja välillisesti. USA:n jäänmurtajatilaukset kompensoivat heikennyksiä ja elvyttävät kauppasuhteita.
Toinen suuri hidaste Suomen talouskasvulle on Ukrainassa käytävä sota, jonka seurauksena Venäjään on kohdistettu talouspakotteita ja matkustusrajoituksia. Vaikka itänaapurimme taloudellinen merkitys on ollut viime vuosina pienenemään päin, ovat venäläiset turistit olleet Itä-Suomessa tärkeä tulolähde, joka on lopahtanut.
Kriisit tiivistävät EU-yhteistyötä
Epävakaa kansainvälinen ympäristö on aiheuttanut häiriöitä toimitusketjuihin ja ennen kaikkea lisännyt kuluttajien ja yritysten varovaisuutta ja vähentänyt rahoittajien riskinottohaluja. Toisaalta Euroopan ulkopuolelta nousseet haasteet ovat tiivistäneet EU-maiden yhteistyötä ja luoneet siten paremmat edellytykset kohdata poliittisia ja taloudellisia haasteita ja haastaa maailmantalouden mahtimaita. Talouskasvu on ollut verrattain hyvää koronavuoden jälkeen jäsenmaissa ja keskimääräinen työttömyysaste on kaikkien aikojen pohjalukemissa.
EU-maiden puolustuskyvyn vahvistaminen ja mittavat infrastruktuuri-investoinnit hyödyttävät Suomen vientiä laajasti. Suomalaisten yritysten vahvuusalueet ovat juuri turvallisuus- ja puolustusteollisuus, energia- ja ilmastoteknologiat, dataintensiiviset alat sekä tieto- ja viestintäteknologiat. Näihin teollisuudenaloihin sisältyy paljon myös palveluvientiä.
Työvoiman määrä kasvaa ja lisää tuotantopotentiaaliamme
Joudumme siis toistamaan työmarkkinoiden elpymisnäkymän miltei samanlaisena kuin sen vuosi sitten esitimme työmarkkinaennusteessamme. Myönteisiä merkkejä on jo havaittavissa. Työvoiman kysyntä elpyy sitä mukaa, kun tuotanto kasvaa. Työvoiman tarjonta ei aiheuta vähään aikaan pullonkaulaa kasvulle. Tarjolla olevan työvoiman määrä on kasvanut viime vuosina, eikä suinkaan vain irtisanomisten vuoksi, vaan työurien pitenemisen ja maahanmuuton vuoksi.
Ensi vuodelta on vihdoin lupa odottaa vahvempaa talouden ja työllisyyden kasvua. Kuluneen vuoden aikana maailmaa kohdanneet shokit ja niistä eteenpäin meneminen ovat osoittaneet, että maailmantalous on paljon aikaisempaa vastustuskykyisempi kriiseille.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö