Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Talous ja työllisyys ovat vahvassa kasvussa, mutta työvoiman saatavuus himmentää alueellisia kehitysnäkymiä

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 22.10.2021 10.27
Tiedote
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2021

Alueiden talous ja työllisyys ovat lähteneet koronakriisin helpottumisen ja rajoitusten purkamisen myötä vahvaan kasvuun. Odotukset lähitulevaisuudesta ovat eri puolilla maata positiiviset ja työvoiman kysyntä on vilkasta. Käytännössä kaikilla alueilla tulevaisuuden näkymiä vaimentaa kuitenkin huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. 

Arviot perustuvat 22.10.2021 julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden keskeisten aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu syyskuun 2021 aikana.

”Hienoa nähdä, että kaikkialla Suomessa on vahvaa talouskasvua ja uskoa huomiseen. Koronakriisin varjo alkaa hiljalleen väistyä, myös palvelusektorilla”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. 

”Alueiden huoli osaavan työvoiman saatavuudesta tulee ottaa vakavasti. Hallitus tekee hartiavoimin töitä, jotta työt ja tekijät kohtaisivat entistä paremmin”, ministeri Lintilä jatkaa. 

Alueiden kasvua vauhdittavat teollisuuden näkymät ja palvelujen kysynnän kasvu

Teollisuuden tilauskannat ovat kehittyneet hyvin ja vienti on vahvassa kasvussa. Käynnissä ja suunnitteilla on useita suuria teollisuuden investointeja muun muassa Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa ja monilla muilla alueilla. 

Akkuteollisuus on nyt vahvassa nosteessa. Metsäteollisuudessa on samanaikaisesti menossa isoja investointeja ja tuotantolaitosten lakkauttamisia. Rakentaminen on kasvukeskuksissa vilkasta, mikä pohjautuu ennen muuta asuntorakentamiseen ja aktiiviseen korjausrakentamiseen.

Koronapandemia on koetellut erityisesti palvelusektoria, kuten matkailua, majoitus- ja ravitsemisalaa sekä tapahtumatuotantoa. Palvelujen kysyntä on kasvanut muun muassa kotimaan matkailun ja kaupan osalta. Silti tulevaisuus näyttäytyy edelleen epävarmana. Esimerkiksi matkailun osalta Venäjältä tulevien matkailijoiden puute nakertaa yritysten liikevaihtoa muun muassa Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Lentoliikenne on alkanut elpyä, mutta edelleen pääkaupunkiseudulle tärkeän työllistäjän, Helsinki–Vantaan lentoaseman, matkustajamäärät ovat vain neljäsosa siitä mitä ne olivat ennen koronakriisiä.

Osaavan työvoiman saatavuus ja pitkäaikaistyöttömyys edelleen alueiden huolena

Osaavan työvoiman saatavuuden ongelmat ovat koko korona-ajan pysyneet pinnalla. Talouden elpymisen myötä ne ovat kärjistyneet entisestään ja koskevat yhä useampia toimialoja ja ammatteja. Pahimmillaan työvoiman saatavuusongelmat vaimentavat alueiden kasvunäkymiä.

Työttömien määrä on laskenut ripeästi kautta maan. Työllisyyden kasvu pohjautuu pitkälti lomautusten vähenemiseen ja työvoiman kysynnän vilkastumiseen. Työttömyyden pitkittyminen nähdään alueilla haasteena, vaikka tuoreimpien tietojen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuvan. 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 040 658 3510
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
erityisasiantuntija Joona Repo, TEM, p. 029 504 7347  

 
Sivun alkuun