TEM vuoden 2019 budjettiesityksessä: panostukset innovaatiorahoitukseen ja työllisyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahat vuoden 2019 talousarvioesityksessä ovat yhteensä 2 533 miljoonaa euroa. Painopisteenä on hallituksen työllisyys- ja kasvutavoitteita tukeva kasvupolitiikka.

- Suomen talouskasvu on hyvässä vauhdissa. Edelleen on huolehdittava siitä, että yrityksillä on käytettävissä riittävästi osaavaa työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Talousarvioesitys luo tälle hyvät edellytykset, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

-Työllisyysaste on kivunnut lähelle 72 prosentin tasoa eli hallituksen asettamaa tavoitetta. On hienoa, että talouden kasvu on jatkunut vahvana ja hallitus on onnistunut päätöksillään tukemaan positiivista työllisyyskehitystä, työministeri Jari Lindström sanoo.

Lisäystä Business Finlandille ja innovaatiorahoitukseen

Hallitus päätti budjettiriihessä lisätä Business Finlandin avustusvaltuuksia 69 miljoonaa euroa. Lisäyksen jälkeen Business Finlandilla on käytössään vuonna 2019 yhteensä 344 miljoonaa euroa, joka on lähes 74 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

– Esitimme merkittävää lisäpanostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Olen tyytyväinen, että saimme sen mitä haimmekin. Suomi on selvästi ollut jäämässä kilpailijamaista jälkeen innovaatiopanostuksissa. Tähän hallituksen oli reagoitava. Nämä päätökset vauhdittavat vientiä ja valavat pohjaa myös tulevalle kasvulle, toteaa elinkeinoministeri Lintilä.

Hallitus päätti myös lisätä Business Finlandin toimintamenoja 8 miljoonalla eurolla. Lisämäärärahalla vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja jatketaan hyväksi todettua ohjelmatoimintaa yritysten kasvun tukemiseksi. Lisäksi Teknologiatutkimuskeskus VTT Oy:n strategisen tutkimuksen vahvistamiseen hallitus esittää 7 miljoonan euron lisämäärärahaa.

- Business Finlandin toimintamenojen korotus turvaa tuloksekkaimpien kasvuohjelmien jatkumisen ja lisäresurssien hankinnan ulkomaille – sinne, missä tekeviä käsiä eniten tarvitaan, ministeri Lintilä jatkaa.

Lisää palkkatukea ja valtakunnallinen Työkykyohjelma

-Olen tyytyväinen, että tehokkaaksi työllistämiskeinoksi todettu palkkatuki saa 10 miljoonan lisäpanostukset. Nostamme järjestöille suunnatun sataprosenttisen palkkatuen enimmäismäärää 4 000 htv:hen. Yritysten palkkatuen maksatus lyhentyy ja yksinkertaistuu, ministeri Lindström toteaa.

Lisäksi otetaan käyttöön palkkio yrityksille, jos määräaikainen työsuhde muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi tai yritys palkkaa työttömän palkkatuella suoraan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Hallitus perustaa valtakunnallisen Työkykyohjelman, joka kehittää pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen yksilöllistä tunnistamista hyödyntäen asiakkaan monialaista palveluverkostoa. Tavoitteena on kuntouttaa työtön takaisin työmarkkinoille, mutta samalla tunnustaen se, että joukossa on ihmisiä jotka eivät enää pääse avoimille työmarkkinoille ja heillekin on löydettävä inhimillinen ratkaisu. Osana työtä muotoillaan uusi työnvälityksen palvelukonsepti muun muassa työpankkikokeilusta saatuja tuloksia sekä tutkimuksia hyväksi käyttäen.

Myös työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja lisätään aiemmin päätetyn mukaisesti. Lisäksi määräaikaisesti otetaan käyttöön tulospalkkio TE-toimistoissa edistämään pitkään työttömänä olleiden työllistymistä.

Kansliapäällikköjen ehdotukset työllisyyden tueksi

Kansliapäällikkötyöryhmä, johon kuuluvat valtiosihteeri Martti Hetemäki sekä kansliapäälliköt Jari Gustafsson ja Anita Lehikoinen, valmistelivat budjettiriiheen uusia työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja pitkään työttömänä olleiden työllisyyden edistämistä tukevia toimia. Hallitus lisää nopeavaikutteisia ja lyhytkestoisia esimerkiksi tutkinnon osaan tähtääviä ammatillisia koulutuksia ja korkeakoulukoulutuksia. Tähän osoitetaan 20 miljoonan euron lisämääräraha syksyn 2018 lisätalousarviossa momenttien välisinä uudelleenkohdennuksina.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinoille siirtymistä pyritään helpottamaan lisäämällä kielikoulutusta ja yhteiskunta- ja työelämäorientaatiota kohdentamalla tähän kokonaisuuteen 10 miljoonaa euroa myös syksyn 2018 lisätalousarviossa momenttien välisinä uudelleenkohdennuksina.

Hallituksen tavoitteena on huolehtia siitä, että työllisyyskokeilusta siirtyminen kasvupalvelupilotteihin tapahtuu joustavasti. Otetaan työllisyyskokeilujen parhaat käytännöt mukaan kasvupalvelupilotteihin mm. allianssimallin avulla.

Uutta energiateknologiaa edistetään

Energiasektorilla budjettiin on varattu lisää rahaa rakenteita uudistavaan energiatukeen. Päätetyt veroratkaisut tukevat siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia. Sähkön ja biokaasun käyttöä tieliikenteessä edistetään, jotta tieliikenteessä saadaan päästövähennyksiä. Tänä vuonna käyttöön otettavaa infrastruktuuritukiohjelmaa jatketaan ensi vuonna.

Energiatukivaltuudeksi ehdotetaan 80 miljoonaa euroa, mikä on 25 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtuuden kasvu perustuu kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan.

– Lisäpanostukset energiatukeen ovat yksi elementti Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkoituksena on suunnata lisäpanostus ensi sijassa uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Varaudumme myös tukemaan investointeja uusiutuvien liikennepolttonesteiden tuotantoon. Panostukset edistävät Suomen kansallista Agenda 2030 toimeenpanoa, erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen saavuttamista, toteaa ministeri Kimmo Tiilikainen.

Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuen menot laskevat lähes 50 miljoonalla eurolla, mikä johtuu päästöoikeuksien ja sähkön hintojen noususta. Eduskunnan jo hyväksymän tuotantotukilain muutoksen perusteella toteutetaan teknologianeutraali tarjouskilpailu. Uudesta järjestelmästä aiheutuu menoja vuodesta 2020 alkaen.

– Jatkossa tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille ja se on veronmaksajille huomattavasti edullisempi tapa tukea uusiutuvan sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä. Näin pystymme tarjoamaan yhä enemmän edullista ja puhdasta energiaa tulevaisuudessa, jatkaa ministeri Tiilikainen.

Siltasopimusmalli laajentuu muille työvoimapula-alueille

Hallitus laajentaa Lounais-Suomen siltasopimusmallia myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Siltasopimukset laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä ja toteutetaan kehyksen puitteissa. Hallitus panostaa lisäksi 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat.

- Nopeasta kasvusta johtuva osaavan työvoiman saanti uhkaa muodostua kasvun pullonkaulaksi ympäri maata. Siltasopimusmallilla lisätään yhteistyötä valtion ja alueiden välille työvoimakapeikkojen purkamiseksi. Siltasopimus toimii mallina myös seutukaupunkien kanssa tehtävälle yhteistyölle, ministeri Lintilä kertoo.

Hallitus lisäsi alueellisen kuljetustuen määrää miljoonalla eurolla. Ensi vuonna tukea jaetaan 6 miljoonaa euroa. Kuljetustuen tarkoitus on ylläpitää ja kehittää harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta.

- Kuljetustuki on yksi konkreettinen tapa huolehtia harvaan asuttujen alueiden elinvoimasta ja yritysten kilpailukyvystä. Siksi päätös on tärkeä, Lintilä muistuttaa.

Luvut saattavat muuttua, ja ne ovat lopullisia valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen 17.9.2018.

Liite: Hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset

Hallituksen tiedote: Osaaminen, työllisyys, kasvu ja ruoka pääosissa vuoden 2019 budjettiesityksessä

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jukka Ihanus, puh. 050 463 9929
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, puh. 050 574 0236
asunto-, energia- ja ympäristöministerin erityisavustaja Taru Savolainen, puh.040 535 8622
kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, puh. 029 504 7400
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135