Tutkimus: ulkomaalaistaustainen nimi heikentää yhä työllistymismahdollisuuksia

Etniseen taustaan perustuva rekrytointisyrjintä Suomessa on vähentynyt, mutta ulkomaalaistaustaiset työnhakijat joutuvat yhä lähettämään enemmän hakemuksia päästäkseen työhaastatteluun kuin yhtä pätevät suomalaistaustaiset hakijat. Potentiaalista työvoimaa jää edelleen hyödyntämättä etnisten ennakkoluulojen vuoksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tutkimus selvitti, miten ulkomaalainen tausta vaikuttaa työnhakuun. Tutkimuksessa lähetettiin 10 000 julkisiin työpaikkailmoituksiin luotua työhakemusta yhtä päteviltä suomalais-, englantilais-, venäläis-, irakilais- ja somalilaistaustaisilta hakijoilta. Haetut työpaikat olivat seuraavilta aloilta: ravintolapalvelut, kauppa, puhtaanapito, hallinto ja asiakaspalvelu. Tutkimus vertailee tilannetta vuosina 2016 ja 2024.

Tutkimuksen mukaan Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet joiltain osin vastaanottavammiksi vuodesta 2016. Suomaistaustaisilla hakijoilla on kuitenkin edelleen selvästi etuoikeutettu asema työmarkkinoilla.

Irakilais- ja somalialaistaustaisten etninen syrjintä työnhaussa on vähentynyt vuodesta 2016, mutta molempien täytyy yhä hakea yli kaksi kertaa useampaa työpaikkaa päästäkseen haastatteluun kuin suomalaistaustaisen yhtä pätevän työnhakijan. Venäläistaustaisten työnhakijoiden syrjintä taas oli hieman lisääntynyt vuodesta 2016. Englantilaistaustaisten tilanne ei ole muuttunut merkittävästi.

Rekrytointisyrjinnän vähenemisen taustalla voivat tutkimuksen mukaan olla yritysten kehittyneet rekrytointikäytännöt, sopeutuminen etniseen monimuotoisuuteen työmarkkinoilla ja työnantajien suurempi tarve työvoimalle. 

Tutkimuksen toteutti sosiologian dosentti Akhlaq Ahmad.