Työllisyyden Suomi–Ruotsi-maaottelu
Euroopan ja USA:n työmarkkinoiden vahvuus on yllättänyt positiivisesti parin viime vuoden aikana kiihtyneen inflaation ja maailmantalouden epävarmuuden keskellä. Suomi ja Ruotsi ovat sen sijaan kärsineet tasaisesti kasvavasta työttömyydestä talouden suhteellisen loivassa mutta pitkittyneessä matalasuhdanteessa, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Työttömyysaste oli Suomessa matalampi kuin Ruotsissa koronavuodesta viime vuoden lopulle saakka, mutta nyt Suomen tilanne on painunut Ruotsia heikommaksi. Vielä viime vuoden lopulla Ruotsin työttömyysaste oli 8,6 prosenttia 15–74-vuotiaiden ikäryhmässä, kun vastaava luku Suomelle oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi (Eurostat, LFS).
Suomea ei saada maaottelun voittajaksi edes vaihtamalla työmarkkinoita kuvaavia mittareita. Suomi on perinteisesti pärjännyt pohjoismaisissa karkeloissa erityisen hyvin, kun työllisyys muunnetaan kokoaikaista työtä vastaavaksi työllisyysasteeksi. Ruotsi on kuitenkin nyt mennyt ohitsemme siinäkin, vaikka Norja ja Tanska häviävät meille yhä suvereenisti.
Työttömyysaste on vain yksi mittari työmarkkinoiden tilanteesta. Yhtä tärkeää on seurata työllisyysastetta ja työvoimaan osallistumisastetta sekä työtuntien kokonaismäärää ja palkkasummaa. Vasta kaikkien näiden mittarihavaintojen tarkastelu yhdessä antaa tarkemman kuvan työmarkkinoiden tilanteesta. Lisäksi on tietenkin tarkasteltava tilannetta ikäryhmittäin, alueellisesti ja toimialoittain.
Dynaaminen työmarkkina: korkea työllisyys ja työttömyys
EU27-maiden välisessä työttömyys- ja työllisyysasteiden vertailussa Ruotsi on kärkipäässä kumpaisessakin. Tämä voi vaikuttaa ristiriitaiselta. Kärkipään sijoitus molemmissa kertoo kuitenkin dynaamisesta työmarkkinasta ja työikäisen väestön aktiivisuudesta. Mitä korkeampi on työvoimaan osallistumisaste, sitä enemmän työttömyys kasvaa talouden taantumassa. Tanska on niin ikään kärkipäässä molemmissa. Työvoimaan osallistuu – eli on työssä tai hakemassa työtä – noin 75 prosenttia 15–74-vuotiaasta väestöstä Ruotsissa ja Tanskassa. Korkea työttömyysaste ei siis automaattisesti ole huono asia, vaan jopa edellytys työllisyyskasvulle suhdanteen kääntyessä taas parempaan.
Suomen tilanne ei ole yhtä hyvä. Työvoimaan osallistumisaste samassa ikäryhmässä on noin 70 prosenttia. Työttömyysastevertailussa olemme puolestaan kolmanneksi korkeimmalla Espanjan ja Kreikan jälkeen. Työllisyysastevertailussa Suomi on EU-maiden keskitasoa, kun tarkastellaan 20–64-vuotiaiden ikäryhmää.
USA:n vahva työmarkkina heijastuu myös Eurooppaan
USA:ssa työttömyysaste on ollut jo pidempään siinä neljän prosentin tuntumassa, ja avointen työpaikkojen määrä on ollut korkealla tasolla viimeisten neljän vuoden ajan. Työttömyys on siis kadehdittavan matala meidän näkövinkkelistämme. Sen sijaan työllisyysaste 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä ei ole eurooppalaisittain kovin korkea, 72 prosenttia, kun Suomessa se on 74,2 prosenttia. Silti ekonomistien selkeä kanta on, että USA:n työmarkkinat ovat erittäin vahvat, mikä on ylläpitänyt hyvää talouskasvua myös globaalisti. Työllisyys ja työttömyys ovat USA:n talouden tärkeimpiä mittareita, sillä kotitalouksien kulutuskysyntä muodostaa jopa 70 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Toivottavasti USA:n talous jaksaa porskuttaa ja kauppapoliittiset rajoitukset jäävät vähäisiksi. Kuluttajien luottamus on pysytellyt hyvänä, mutta taantuman todennäköisyys on kasvussa. Keskuspankin tehtäviin kuuluu hintavakauden hallinnan lisäksi myös työttömyyden kasvun hillitseminen korkopolitiikalla. Maan rahapolitiikka heiluttaa koko globaalia markkinaa.
Ruotsin kasvu tuo myös Suomeen kasvua
Talouden toipuminen ja sitä myötä työllisyyden kasvuun lähtö ovat viivästyneet ennustetusta kehityksestä. Ruotsin taloudessa on havaittavissa selkeitä merkkejä elpymisestä, ja työllisyys on lähtenyt kasvuun. Suomi seuraa perässä. Vientiin luultavimmin saadaan hyvää vauhtia sekä Ruotsin mutta ennen kaikkea Saksan elvyttävästä talouspolitiikasta, mikä toivottavasti riittää kompensoimaan mahdolliset USA:n viennin menetykset.
Jännitystä maaottelumielessä riittää kevään mittaan muissakin lajeissa kuin vain työmarkkinoilla ja taloudessa. Jääkiekon MM-kisat käynnistyvät 9. toukokuuta, ja Euroviisujen voittaja ratkeaa 17. toukokuuta Sveitsissä. Kerrankin Ruotsin euroviisuvoitto ei ärsyttäisi yhtään!
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri