Suomessa vallitsevat nyt selvästi työnantajan markkinat

Työvoimaa on tällä hetkellä tarjolla hyvin paljon. Yhdistettynä reaalipalkkojen vaimeaan nousuun tuloksena ovat työnantajien markkinat, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.

Monilla aloilla työvoimapula ja työvoiman saatavuuden ongelmat ovat helpottaneet selvästi. Esimerkiksi lähihoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien tilanne on kääntynyt nopeasti työvoimapulasta työttömyydeksi. Työttömyyttä on niin ikään edelleen rakennusalan ammateissa. Asiantuntija- ja johtajapesteissä työskentelevät ovat jääneet eri aloilta työttömiksi. Myös aiemmin niin kuuma ICT-ala on jäähtynyt ja kasvattanut osaltaan työttömien joukkoa. 

Yhä harvemmiksi käyvät ne ammatit, joissa koetaan työvoimapulaa. Näihin lukeutuvat edelleen lääkärit ja sairaanhoitajat.

Talouden suhdanteen paraneminen näkyy yhä selvemmin tuotantoluvuissa. Etenkin vientialoilla kysyntä näyttää elpyneen, vaikka kotimainen kulutuskysyntä antaa vielä odottaa nousua. Työnantajat ovat varovaisia rekrytoinneissaan, sillä geopoliittinen epävarmuus ei ole vielä poistunut ja korkotaso on yhä taloussuhdannevaiheeseen nähden korkea. TEM:n työmarkkinaennusteen mukaan työvoiman kysyntä lähtisi voimakkaampaan kasvuun vasta vuoden toisella puoliskolla, kesän jälkeen.

Saksan elvytys tuo piristysruiskeen Suomeenkin 

Työtä hakeva työvoima odottaa siis Suomessa talouden elpymistä. Työvoimaa on nyt tarjolla hyvin paljon. Ja koska reaalipalkkojen nousu on ollut vaimeaa, nyt on selvästi työnantajien markkinat.

Hyvään saumaan meidän kannaltamme sattui Saksan parlamentin ratkaiseva päätös vapauttaa velkajarru ja aloittaa valtavat rakenteelliset uudistukset maassa. 500 miljardin euron investoinnit infrastruktuuriin tarkoittavat myös Suomen viennille kauan kaivattua elvytysruisketta. Eikä inflaatioriskiä ole, sillä taloudessamme on paljon käyttämätöntä tuotantokapasiteettia.

Saksa on yksi tärkeimmistä vientimaista ollut tähänkin saakka, mutta nyt sen merkitys tulee entisestään kasvamaan. Nähtäväksi sen sijaan jää, miten kaupankäynti tärkeimpään vientimaahamme USA:han kehittyy tullitariffien myötä. Euron heikkeneminen dollariin nähden helpottaa vain vähän, jos ja kun uhkailut 25 prosentin tulleista astuvat voimaan. 

Euroopan puolustusteollisuutta, ja siten -valmiutta, on vaikea nopeasti nostaa ilman tuontia USA:sta. Siksi oman tuotannon rakentaminen on pitkän aikavälin investointihanke. Se tuo vielä pitkään lisäbuustia talouteemme, sillä puolustusteollisuus käsittää hyvin monipuolista tuotantoa kovasta kalustovarustelusta aina tekoälypohjaisiin ohjelmistoihin ja tieto- ja viestintäteknologiaan.

Kotimarkkinatkin hyötyvät

Vientisektorin virkistyminen läikkyy vääjäämättä kotimarkkinoiden toimijoille. Kun työllisyys kasvaa, se kasvattaa kulutuskysyntää kotimaassa ja synnyttää työpaikkoja alihankkijoille ja palveluihin. Näin hyvän kierre vahvistuu ja kasvattaa tuotantoa ja työllisyyttä laajemminkin taloudessa.
 
Pidemmällä aikavälillä väestön vanheneminen kasvattaa hoivatyön kysyntää voimakkaasti, joten lähihoitajat tuskin jäävät pitkäksi aikaa työttömäksi. Teknologinen murros pitää huolen myös ICT-osaajien kysynnästä, kunhan markkina hieman elpyy. Työnantajien markkinat voivat siis jäädä lyhytaikaisiksi ja lähivuosina näemme todennäköisesti jälleen otsikoita työvoimapulasta kasvun esteenä.

Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri