Hyppää sisältöön

Työryhmä selvitti edellytykset itäisen Suomen laajemmalle tuulivoimarakentamiselle

puolustusministeriötyö- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 25.6.2024 10.45
Tiedote

Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen laajentaminen vaatisi tuulivoimainvestoijilta käytännössä merkittävää panosta kompensaatioalueen rahoittamiseen. Rahoitusta tarvitaan ennen kaikkea teknisiin ratkaisuihin ja investointeihin, joilla varmistetaan puolustusvoimien kattava ja tehokas aluevalvonta.

Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön raportista, jossa selvitettiin keinoja aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi itäisessä Suomessa.

Kompensaatioalueen maasijoitteinen ratkaisu maksaisi noin 190–300 miljoonaa euroa kahden tai kolmen maakunnan kokoista aluetta kohden ja noin 600–900 miljoonaa euroa koko itäisen Suomen osalta.

Ilma- ja maasijoitteisen valvonnan yhdistelmänä toteutettava alue maksaisi noin 500–800 miljoonaa euroa sekä noin 15–20 miljoonaa euroa vuosittain. Rahoitus tarvittaisiin etupainotteisesti siitä syystä, että valvontakyky pitää luoda ennen kompensaatioalueelle rakentamista.

Puolustusvoimat sitoutuu valittavan ratkaisun kehittämiseen ja toteuttamiseen, mikäli reunaehdot täyttyvät. Valvontakyvyn ylläpitämisen mahdollistava kompensaatioratkaisu on täsmällisestä ratkaisumallista riippumatta varsin kallis toteuttaa ja vaatii sekä valtion että tuulivoimatoimijoiden tiivistä koordinaatiota ja ennakollista rahallista sitoutumista näiden alueiden kehittämiseen.

Kompensaatioalueiden määrittäminen ja perustaminen edellyttää poliittista päätöstä. Alueiden muodostaminen ja muiden tuulivoimarakentamiseen vaikuttavien tekijöiden yhteensovittaminen, hankekehitys sekä osin myös tarvittavan sähköverkon rakentaminen vievät vuosia. Lisäksi nykyistä tuulivoiman kompensaatioalueista annettua lakia tulisi muuttaa. On realistista todeta, että kompensaatioalue olisi toiminnassa aikaisintaan 2030-luvulle tultaessa.

Tuulivoimarakentamista on mahdollista edistää myös nykyisen järjestelmän puitteissa keskittymällä niihin olemassa oleviin, noin tuhat tuulivoimalaitosta itäisessä Suomessa sisältäviin hankkeisiin, joihin Puolustusvoimat on jo antanut myönteisen lausunnon. Työryhmä toteaakin, että olisi tärkeää löytää tuulivoimatoimijoiden kanssa keinoja vapauttaa rakentamattomia, mutta myönteisen lausunnon saaneita laitospaikkoja sellaisten toimijoiden käyttöön, joilla on mahdollisuus investoida näihin hankkeisiin.

Puhdasta siirtymää ja alueiden elinvoimaisuutta voidaan edistää itäisessä Suomessa myös muuten kuin tuulivoimarakentamisella. Puhtaan energian investoinneista esimerkiksi aurinkovoimaan liittyvät haitat ovat maanpuolustuksen näkökulmasta tuulivoiman haittavaikutuksia huomattavasti helpommin hallittavissa. Aurinkovoimaloiden osalta sähkömagneettisia häiriöitä voidaan hallita ja vaikutuksia pienentää kustannustehokkaammin. Näin ollen esimerkiksi aurinkovoimaa voidaan rakentaa itäisessä Suomessa lyhyelläkin aikavälillä.

Puhtaan energian edistämiseen liittyvistä asioista linjataan aikanaan kattavasti valmistelussa olevassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Sen on määrä valmistua ensi vuonna.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Antti Häkkänen kiittävät työryhmää. ”Seuraava askel on kuunnella tuulivoimakehittäjien näkemyksiä raportin tuloksista alkusyksystä”.

Itäisen Suomen aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi pohtineessa työryhmässä on ollut työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön, Puolustusvoimien, valtionvarainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja Rajavartiolaitoksen edustus. Ryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Riku Huttunen TEM:stä ja varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Anu Sallinen PLM:stä. Ryhmää ohjasi erillinen ohjausryhmä, johon kuuluivat TEM:n ja PLM:n kansliapäälliköt Timo Jaatinen ja kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen sekä Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Vesa Virtanen.

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen, PLM, p. 0295 140 335, [email protected], tavoitettavissa 25.- 26.6. ja 22.7 alkaen.
Ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518, [email protected], (operatiivisen työryhmän puheenjohtaja), tavoitettavissa 28.6. saakka.