Hyppää sisältöön

Valtioneuvosto antoi asetuksen kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 8.12.2022 14.05
Tiedote
Sähkölinja

Valtioneuvosto antoi kriittiset sähkönkäyttöpaikat määrittävän asetuksen, jolla säädetään sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelusta erilaisissa häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteissa. Verkkoyhtiöiden tulee päivittää varautumissuunnitelmansa asetuksen mukaan.

Valtioneuvoston asetuksella kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista turvataan aiempaa yhdenmukaisemmin yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömät toiminnot häiriö- ja sähköpulatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Tavoitteena on minimoida mahdollisesta sähköpulasta tai häiriöstä aiheutuvat haitat ja edistää yhteiskunnan mahdollisimman sujuvaa toimintaa kaikissa olosuhteissa.

Asetus tulee voimaan 9.12.2022.

Verkkoyhtiöiden päivitettävä kriittiset sähkönkäyttöpaikat varautumissuunnitelmiinsa

Sähkömarkkinalain mukaan jokaisen verkkoyhtiön on laadittava varautumissuunnitelma sekä määritettävä, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan asiakkaille häiriötilanteessa. 

Asetuksella säädetään sähkönkäyttöpaikkojen aiempaa täsmällisemmästä kriittisyysluokittelusta verkonhaltijoiden laatimissa varautumissuunnitelmissa. Verkonhaltijan tulee päivittää kriittiset sähkönkäyttöpaikat kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen lisäksi verkonhaltijoiden on määriteltävä myös muiden sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestys häiriö- ja sähköpulatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Muut sähkönkäyttöpaikat on luokiteltava vähintään kolmeen etusijajärjestysryhmään ja tämä luokittelu tulee tehdä, kun varautumissuunnitelmat päivitetään seuraavan kerran.

Jokainen organisaatio vastaa varautumisestaan sähkökatkoihin

Sähkönkäyttäjillä on keskeinen vastuu varautumisestaan sähkökatkoihin. Häiriöt sähköntoimituksessa voivat johtua esimerkiksi sähköverkon vikaantumisesta, ulkoisista häiriöistä, esimerkiksi myrskystä, tai vahingoista, kuten sähkökaapelin katkeamisesta.

Kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi määrittely ei tarkoita, ettei kyseisen toimijan sähkönsaanti voisi joissain tilanteissa katketa ja myös kriittisiksi sähkönkäyttäjiksi määritellyt toimijat vastaavat omasta varautumisestaan. Sähkönkäyttäjien tulee suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia muun muassa tarvittavista varavoimajärjestelyistä.

Asetuksessa esitetyt kriittiset sähkönkäyttöpaikat

Kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen määrä täytyy pitää mahdollisimman rajattuna. Mikäli kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen määrä on liian suuri, verkkoyhtiöillä ei ole keinoja välttää sähkökatkojen kohdistamista kriittisille asiakkaille ja luokittelu menettää merkityksensä. 

Asetuksen mukaan kriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja ovat:

  • vesihuoltopalveluiden laitosten keskeiset kohteet, joilla on erityistä terveydensuojelullista tai ympäristönsuojelullista merkitystä,
  • häiriöttömän sähköntoimituksen jatkumisen tai palauttamisen kannalta välttämättömät kantaverkonhaltijan, sähkönjakeluverkonhaltijoiden ja sähköntuottajien valvomot,
  • sähköasemat, merkittävät sähkövarastot ja sähköntuotantolaitokset sekä näiden käyttämät viestintäverkot,
  • kaasun siirtoverkon keskeiset kohteet,
  • taajamien ja kaupunkien kaukolämmöntuotannon kiinteän polttoaineen lämpökeskukset ja muut keskeisimmät lämpökeskukset ja pumppaamot sekä valvomot
  • patoturvallisuuslain mukaiset 1-luokan padot ja ne 2-luokan padot joilta on laadittu patoturvallisuusviranomaisen päätöksellä vahingonvaaraselvitys,
  • keskeiset kansainväliset lentokenttäasetuksen mukaiset rajanylityspaikat lentoliikenteessä, 
  • liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua ja lennonvarmistuspalvelua tarjoavien toimijoiden ja meripelastuskeskuksen maa-, meri-, raide- ja lentoliikenteen keskeiset valvomokohteet sekä rataverkon ja metroliikenteen keskeiset sähköradan käyttöpaikat,
  • poliisi- ja pelastuslaitokset, Keskusrikospoliisi, Poliisihallitus
  • hätäkeskukset, sairaalat ja sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykselliset yksiköt sekä sellaiset laitokset ja asumispalveluyksiköt, joissa on käytössä elämää ylläpitäviä laitteita,
  • Veripalvelun päätoimipaikka,
  • ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset satamat,
  • vankilat ja säilöönottokeskukset,
  • viranomaisradioverkonviestinnän tukiasemat ja näihin viranomaisviestintään liittyvät konesalit, muiden yleisten viestintäverkkojen keskeisimmät kohdat sekä Yleisradio Oy:n radio- ja TV-lähetysten välittämiseen tarvittavat tieto- ja viestintäjärjestelmät käyttämät radiomastot,
  • yhteiskunnan johtamisen kannalta keskeiset valtion viranomaiset, maanpuolustuksen ja Tullin keskeiset kohteet, sekä kuntien johtokeskukset ja evakuointikeskukset sekä niiden varapaikat.

Lisätiedot: 
ylitarkastaja Tatu Pahkala, TEM, p. 0295 064 217
erityisasiantuntija Elina Hautakangas, TEM, p. 0295 047 116