Hyppää sisältöön

Kaavoitus- ja rakentamislaki lausunnoille

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 27.9.2021 12.02
Tiedote

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain. Hallitusohjelman mukaisesti lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 asti.

”Nyt vahvistetaan hiilineutraalin Suomen kivijalkaa. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan. Kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, eli sieltä on löydettävissä vähintään yhtä iso lohko ilmastoratkaisua. Varmistamme nyt, että kaavoitusta ja rakentamista ohjaava laki vastaa yhteiskuntamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lakiehdotus on mittava myös muodoltaan: siinä on lähes 400 pykäläluonnosta. Sisällöllisen uudistuksen lisäksi varmistetaan myös lain selkeys ja yhteneväisyys.

Tavoitteina hiilineutraalius, luonnon monimuotoisuus, rakentamisen sujuvoittaminen, laatu ja digitalisaatio

Ehdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa. Kaavoituksella olisi esimerkiksi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infran ja palveluiden pariin. Kaavoituksen olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle ja vähähiilisille ja uusiutuville energiamuodoille. Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperinnön turvaaminen sisältyisivät kaikkien kaavojen vaatimuksiin.

Rakentamisen laatua parannettaisiin ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Myös rakennusvalvontojen osaaminen pyritään saamaan tehokkaammin kaikkien kuntien käyttöön.

Ehdotus ohjaisi rakentamista vähähiiliseksi ja toisi kiertotalouden periaatteet osaksi rakentamisen ketjua. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.

Rakentaminen ja kaavoitus tuotaisiin digiaikaan, kun kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköiseen ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Rakentamista sujuvoitetaan ja rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliöisen varaston tai pihasaunan voisi rakentaa ilman lupaa, kunhan muut rakentamisen säädökset ja määräykset täyttyvät.

Eri kaavatasojen rooleja kirkastettaisiin. Lakitekstissä ei luoda uusia kaavatasoja, mutta käyttöön otettaisiin kaupunkiseutusuunnitelma, jolla edistettäisiin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja kestävyyttä Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla kunnat nykyäänkin suunnittelevat alueidensa käyttöä yhdessä. Ehdotus parantaisi myös ainoan alkuperäiskansamme asemaa, kun lakiin kirjattaisiin velvoite ottaa kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää oma kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan.

Uudistusta valmisteltu reilut neljä vuotta sidosryhmien kanssa

Ympäristöministeriö on luotsannut maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta vuodesta 2017. Valmisteluun on ottanut aktiivisesti osaa yli 250 henkilöä. Virkamiehistä ja sidosryhmien edustajista kootun työryhmän, eduskuntapuolueiden edustajista kootun parlamentaarisen seurantaryhmän sekä seurantaministeriryhmän lisäksi uudistuksesta on keskusteltu säännöllisesti sidosryhmäfoorumissa, jossa on edustettuina noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta.

”Reilut neljä vuotta kestänyt yhteinen urakkamme on saavuttanut tärkeän välietapin, kun pykäläluonnokset ovat kymmenen viikkoa lausunnoilla. Kiitän kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa uuteen lakiin jo tähän mennessä. Toivomme nyt runsaslukuisia lausuntoja ehdotukseemme”, kiittää ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.

Uudistuksen taustaksi on tehty laaja nykylain arviointi sekä useita selvityksiä ja tutkimuksia.

Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelun kautta 7.12.2021 asti.

Lisätietoja:

Jukka Vornanen
Ministeri Mikkosen erityisavustaja
p. 040 593 6791
[email protected]

Lakiuudistuksen valmistelu:

Teppo Lehtinen
Ylijohtaja
p. 0295 250 157
[email protected]

Rakentamisen kysymykset:

Kirsi Martinkauppi
Yksikön päällikkö, hallitusneuvos
p. 2295 250 177
[email protected]

Alueidenkäytön kysymykset:

Anna-Leena Seppälä
Yksikön päällikkö, rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]