Luonto ei odota – Euroopan ympäristötavoitteet vaarassa

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore Euroopan ympäristö 2025 -raportti tarjoaa kattavan tilannekuvan Euroopan luonnon, ilmaston ja kestävyyden tilasta. Joillakin osa-alueilla on edistytty hyvin, mutta ympäristön kokonaistila on edelleen heikko. Monet tavoitteet ovat vaarassa jäädä saavuttamatta. Suomen osalta raportti nostaa esiin sekä vahvuuksia että merkittäviä haasteita. Tilanne vaatii määrätietoisia toimia – ja pitkälti jo tiedämme, mitä ne ovat.

Kattava katsaus Euroopan ympäristön tilaan 

Euroopan ympäristön tila 2025 -raportti on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tähän asti laajin analyysi ympäristön tilasta, kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Se on laadittu yhteistyössä EEA:n Eionet-verkoston asiantuntijoiden kanssa, ja Suomen ympäristökeskus (Syke) toimii Suomen verkoston yhteyspisteenä. Raportti julkaistiin syyskuun lopussa. Suomi järjesti ensimmäisenä maana kansallisen julkistustilaisuuden jo lokakuun alussa. Etulyöntiasemaa edesauttaa se, että EEA:n pääjohtajana toimii suomalainen Leena Ylä-Mononen.

Luonto ja ympäristö ovat hyvinvoinnin perusta

Raportin pääviesti on selvä: luonto ja ympäristö ovat ihmisten turvallisuuden, terveyden ja vaurauden perusta. Luonto ja ympäristö eivät ole ekstraa. Niiden tila on peruslähtökohta, josta ei voi tinkiä tai neuvotella.

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita on onnistuttu vähentämään, kokonaiskuva on huolestuttava. Luonnonvaroja kulutetaan kestämättömästi, monimuotoisuus heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Suuri osa Euroopan Unionin laatimista yhteisistä ympäristötavoitteista on vaarassa jäädä saavuttamatta.

Ilmansaasteiden vähentämisessä saavutettu menestys osoittaa, että pitkäjänteisillä ja johdonmukaisilla toimilla voidaan saada aikaan konkreettisia tuloksia. Erityisesti sitova lainsäädäntö ja teollisuuden päästövähennykset ovat olleet keskeisessä roolissa onnistumisen taustalla. Olemme saavuttamassa vuoden 2030 tavoitteen ennenaikaisten ilmansaasteista johtuvien kuolemien vähentämisessä.

Neljä suurinta haastetta

Raportti nostaa esiin neljä keskeistä haastetta, joihin tulisi keskittyä:

1. Luonnon tila: luontokato, ilmastonmuutoksen vaikutukset, maaperän tilan heikentyminen ja veden niukkuus.
2. Ilmastonmuutos: kasvavat ilmastoriskit ja vaikeudet vähentää päästöjä erityisesti maataloudessa ja liikenteessä.
3. Saastuminen: kemikaalien lisääntyvä määrä luonnossa, veden saastuminen ja vaikutukset merien ekosysteemeihin.
4. Kiertotalouden hidas kehitys ja kestämätön kokonaiskulutus.

Suomen vahvuuksia ja kipukohtia

Raportti sisältää maakatsauksia. Suomen katsauksen valmistelua on koordinoinut Syke.

Suomen vahvuuksia ovat erinomainen ilmanlaatu, uusiutuvan energian nopea kasvu, kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite ja kiertotalouden strateginen edelläkävijyys.

Haasteita kuitenkin riittää: luonnonvarojen suuri kulutus, kiertotalouden toteutuksen hidas eteneminen, hiilinielujen heikkeneminen, luontokadon jatkuminen, liikenteen päästövähennysten heikko edistyminen ja luomutuotannon kasvun pysähtyminen. 

Suomi on yksi Euroopan suurimmista materiaalien kuluttajista, ja jätettä syntyy paljon. Vientivetoinen teollisuus sekä harvaan asutun maan infrastruktuuritarpeet kuluttavat merkittävästi luonnonvaroja. Kiertotalouden kehitys on ollut hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin, vaikka strategiat ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Työtä riittää edelleen, mutta meillä on kaikki edellytykset parantaa tilannetta.

Mitä pitäisi tehdä?

Raportin pohjilta on selvä, että tehtävää on paljon. Tämä on itse asiassa hyvä uutinen Suomelle. Määrätietoinen toiminta ympäristön hyväksi luo Suomeen välittömästi työpaikkoja ja hyvinvointia. Samalla vältämme riskejä ja kustannuksia, joita ympäristötoimissa viivyttely aiheuttaa.

Monet tarvittavat toimet ovat jo hyvin tiedossa. Tuorein listaus tarvittavista toimista on esitetty syyskuussa julkaistussa valtioneuvoston yhteisessä tulevaisuusselonteossa. Sen mukaan keskeistä on kestävyysmurroksen suunnitelmallinen ja laaja-alainen edistäminen. Tarvitaan muun muassa oikeudenmukaista vihreää siirtymää, vahvaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa sekä kestävää maankäyttöä. 

Kiertotalouden edistämiseksi on lisättävä yhteistyötä sekä uudistettava lainsäädäntöä ja rahoitusinstrumentteja, jotka liittyvät kiertotalouteen ja materiaalien käyttöön. Selonteko myös korostaa, että ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen keskinäiset riippuvuudet on tunnistettava - ja haettava kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Kansallinen julkistustilaisuus toi toivoa

Leena Ylä-Mononen esitteli kansallisessa julkistustilaisuudessa raportin keskeiset tulokset. Tämän jälkeen asiantuntijat syventyivät yhdessä pohtimaan, missä mennään Suomen ja suomalaisen ympäristön osalta.

Vaikka raportin viestit ovat aika synkkiä, minusta tilaisuuden loppu toi toivoa. Nuorten edustajat Anton Riihelä ja Liina Huttunen muistuttivat, että meitä ei pelasta toivo eikä epätoivo – vaan konkreettiset teot ja henkilökohtainen vastuunotto. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vertasi ympäristön puolustamista maanpuolustukseen: vaikka uhka on suuri, ei luovuteta.

Toivoa toi myös aiheen herättämä laaja kiinnostus. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut n. 450 osallistujaa, sata paikan päälle ja loput etänä. Lisäksi raportti sai runsaasti mediahuomiota, muun muassa useita artikkeleita Helsingin Sanomissa, joista yksi oli pääkirjoitus, sekä näkyvyyttä MTV:n uutislähetyksessä.  

Tilaisuuden järjestivät Ympäristötiedon foorumi (YTF), Syke ja ympäristöministeriö. Suosittelen katsomaan myös tilaisuuden tallenteen (linkit löytyvät lopusta).

Viesti on selvä – nyt on toimittava

Pidetään kiinni ympäristötavoitteista! Tiede on yksiselitteistä. Taloudelliset sekä turvallisuuteen liittyvät perustelut ovat vahvat.

Kirjoittaja