Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valkoposkihanhia vähemmän kuin edellisvuosina, mutta niiden aiheuttamat vahingot mittavia

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 14.6.2022 11.00
Tiedote
Valkoposkihanhia lennossa
Kuva: Ilkka Elo

Enimmillään Suomessa oli puoli miljoonaa hanhea yhtä aikaa. Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Vahinkojen arvellaan kuitenkin yltävän v. 2020 tasolle.

Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus

Valkoposkihanhet aiheuttivat keväällä 2022 mittavia vahinkoja Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen peltoalueilla. Kylmästä alkukeväästä johtuen hanhet jäivät laiduntamaan pelloille noin 2–3 viikoksi. Kylmä sää hidasti nurmien kasvua ja viljojen orastumista mikä osaltaan pahensi tilannetta. Paikoin hanhet söivät kaiken nurmilla ja viljapelloilla olevan vihreän kasvuston.

Hanhien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin torjumaan mm. laser-tykein, drooneilla sekä hanhipaimenten avulla. Hanhille varatuilta ns. hanhipelloilta loppui kuitenkin syötävä nurmi jo toukokuun alkupuolella ja vahingot laajenivat ympäröiville tuotantopelloille. Kahden kevään kokemuksien perusteella hanhipelloilla tarjolla olevan ravinnon määrä on tärkeä tekijä hanhipeltojen toimivuuden kannalta, ja se voi vaihdella vuosien välillä riippuen kasvukauden tilanteesta. Voimakkaasta laidunnuspaineesta huolimatta hanhien karkotustoiminta onnistui kuitenkin ensiarvioiden mukaan keväällä 2022 kohtuullisen hyvin. 

Kesäkuun alkuun mennessä vahinkoilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalasta 232 ja Kaakkois-Suomesta 112. Kevään 2022 vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään vuoden 2020 vahinkoihin. Tuolloin hanhien viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla.

Valkoposkihanhia havaittiin vähemmän kuin edellisenä viitenä vuotena

Suomessa pesivä hanhikanta saapui tutusti maalis–huhtikuussa. Enimmillään näitä havaittiin tuhat–kaksi tuhatta Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Venäjällä pesivästä kannasta osa lähti muutolle talvialueiltaan Hollannin, Saksan ja Tanskan pelloilta hiukan tavallista aikaisemmin huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa. Esimerkiksi 28.4. Helsingissä havaittiin jo 11 000 muuttavaa valkoposkihanhea. 

Hanhet saavuttivat nopeasti Etelä- ja Pohjois-Karjalan, jossa kasvukausi ei ollut ehtinyt lumen alla käynnistyä. Jo 5.5. lähtien havaittiin Parikkalassa yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä ja parin päivän jälkeen vastaavia lukumääriä myös Keski-Karjalan alueella. 

Muuttoa tapahtui koko ajan ja hanhet vaihtuivat. Enimmillään Parikkalan–Pohjois-Karjalan alueella oli lähes puolet yli miljoonaisesta Barentsinmeren pesimäkannasta. Kymmenien tuhansien paikallismääriä laskettiin 10.–20.5. Enimmillään havaittiin Tohmajärven kunnan alueella 17.5. yli 140 000 valkoposkihanhea. 

Suurimmat muutot olivat 10.5. Helsingin 70 000, 13.5. Virolahden 60 000, 14.5. Rautjärven 78 000 ja 20.5. Tohmajärven 89 000 hanhea. Viimeinen isompi muuttopurkaus tapahtui 23.5., jonka jälkeen Pohjois-Karjalaan jäi enää kymmeniä tai satoja valkoposkihanhia. Noin kolmasosa kevään valkoposkihanhista muutti Suomen kaakkoispuolitse Venäjän kautta tai pysähtymättä Suomen yli. 

Hanhien seurantatieto perustuu BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Lisätietoja:

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 040 547 5028
[email protected]

Jukka Forsman
tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus
p. 0295 322 395
[email protected]

Hanne Lohilahti
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 374
[email protected]

 
Sivun alkuun