Vesien tilan parantaminen alkaa valuma-alueelta – ympäristöministeriö haluaa valtavirtaistaa valuma-aluelähtöistä työtä 

Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma vesien ja meren tilan parantamiseksi jatkaa vuonna 2025 tukeaan valuma-aluelähtöiselle suunnittelulle, vesien hallinnalle ja vesistöjen kunnostuksille.  Vuonna 2024 ympäristöministeriö rahoitti valuma-aluesuunnittelua, siihen liittyvää asiantuntijatyötä, vesienhallinnan toimenpiteitä ja kunnostuksia noin kuudella miljoonaa eurolla. 

Maa- ja metsätalous samoin kuin kaupunkirakentaminen ja -asuminen kuormittavat vesistöjä. Ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus heikentää vesistöjen tilaa ja rehevöittää, tummentaa ja samentaa vesiä sekä kerryttää haitallisia aineita veteen, eliöstöön ja pohjasedimentteihin.  

Valuma-alue on alue, jolta vesi ja sen mukana ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt huuhtoutuvat vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan muuttamalla ihmistoimintaa valuma-alueella, voidaan kuormitusta vesistöön ennaltaehkäistä ja vähentää. Vesienhallinnalla tarkoitetaan ratkaisuja, joilla hallitaan vesien määrää ja laatua.  

Vesienhallinnan ratkaisuilla monia hyötyjä 

Vesienhallinnan ratkaisuilla, kuten kosteikoilla tai kaksitasouomilla, voidaan samanaikaisesti ennallistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja hillitä sitä. Maanomistajille kunnostuksista voi olla paitsi veden laatuun ja käyttöveden määrään liittyviä hyötyjä, myös maisemaan ja virkistyskäyttöön liittyviä etuja. Vesi on puhdasta, ja sitä on käytettävissä silloin kuin sitä tarvitaan, mutta sitä ei ole tulvaksi saakka. Luonnonkaunis maisema on ilo. Näillä toimilla turvataan myös kiinteistöjen arvon säilymistä. Parhaimmillaan valuma-aluelähtöinen suunnittelu ja kunnostusten toteutus on monihyötyistä.  

Valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun perustuva vesienhallinta ja kunnostaminen on alati tärkeämpää äärisäiden, sateisuuden ja toisaalta kuivuuden lisääntyessä. Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma toteuttaa maa- ja metsätalous- ja ympäristöministeriön yhdessä valmistelemaa valuma-aluesuunnittelun tiekarttaa rahoittamalla valuma-aluesuunnittelua, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimia ja vesistökunnostuksia sekä tukemalla alueellisia vesistökunnostusverkostoja.  

Valuma-aluesuunnittelulla voidaan tietoperustaisesti ja yhdessä valuma-alueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa suunnitella ja toteuttaa alueelle sopivia vesienhallinnan toimia ja kunnostuksia.  

Valuma-aluepilotit löysivät ratkaisuja vesiensuojelun haasteisiin 

Vuosina 2022-2024 toteutettiin ympäristöministeriön tukemana neljä valuma-aluepilottia eri puolilla Suomea:

• Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa. Kohdealue Aurajoen vesistön Paattistenjoki
• Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintasuunnitelma ja yhteistyön kehittäminen maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien valumavesien hallinnassa
• Kyyveden valuma-aluetalkkari
• Kovesjoen vesistöalueella turvemaavalta

Niissä suunniteltiin ja toteutettiin vesiensuojelu- ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella yhdessä maanomistajien kanssa. Samalla etsittiin ratkaisuja aiemmin tunnistettuihin maa- ja metsätalouden vesiensuojelun haasteisiin, jotka liittyvät mm. valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koordinointiin, toimenpiteiden priorisointiin ja kohdentamiseen sekä siihen, miten päästään suunnitteluvaiheesta toimenpiteiden konkreettiseen toteuttamiseen.  

Pilottihankkeiden avulla onnistuttiin löytämään vastauksia esimerkiksi kuivuudesta johtuviin haasteisiin, metsävaltaisten valuma-alueiden kuormitukseen ja kaupunki-maaseutu -jatkumon vesistöalueen kysymyksiin, lisäämään osaamista luonnonmukaisesta vesienhallinnasta ja samalla toteuttamaan hyviä esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Osana pilottihankekokonaisuutta julkaistiin valuma-aluesuunnittelun teemasivusto, jotta pilottihankkeissakin tuotetut opit, hyvät käytänteet ja työkalut ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä.    

Lisätietoja:

Maria Laamanen
ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
[email protected]