YK:n luontokokous Calissa keskittyy uusien luontotavoitteiden toimeenpanoon

YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolet kokoontuvat Kolumbian Caliin 21.10.-1.11.2024. COP16-kokouksen keskeisenä tavoitteena on sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Kaksi vuotta sitten Montrealissa sovittiin uusista tavoitteista (Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys), joilla luontokato pysäytetään ja luonto saadaan elpymisen tielle 2030 mennessä. Tavoitteena on muun muassa suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia maailman heikentyneistä ekosysteemeistä 2030 mennessä. Calin luontokokouksessa (COP16) haetaan yhteistä ymmärrystä, miten tavoitteita pannaan toimeen ja edistymistä seurataan.

”Olemme sitoutuneet pysäyttämään luonnon köyhtymisen maailmanlaajuisesti seuraavien viiden vuoden aikana. Suojelualueiden lisääminen ei yksin riitä, vaan luonnon monimuotoisuuden kannalta on keskeistä sen käytön kestävyys. Tarvitsemme myös yksityistä sektoria voimakkaammin luontotyöhön mukaan. Ratkaisuja voidaan rakentaa markkinaehtoisesti edistämällä esimerkiksi luonnonarvomarkkinoiden syntyä ja ekologista kompensaatiota”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.

Kokouksen päätavoite on saada sopu ns. sääntökirjasta, joka pitää sisällään Kunming-Montrealin luontokehyksen seurantajärjestelmän. Seurantajärjestelmän ytimessä ovat noin 45 indikaattoria, joilla etenemistä neljän päämäärän ja 23 tavoitteen suhteen mitataan. Tavoitteet koskevat suojelun ja ennallistamisen lisäksi mm. luontorahoituksen lisäämistä, vieraslajien torjumista, luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien vähentämistä sekä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä.

”Tarvitsemme toimeenpanolle vahvat säännöt, jotta luontokadon pysäyttäminen onnistuu. Suojellun ja ennallistetun pinta-alan määrässä on edetty systemaattisesti, mutta samaa tarvitaan kaikkien tavoitteiden suhteen.  Läpinäkyvän ja kattavan raportoinnin avulla meillä on kirkas tilannekuva, etenemmekö riittävässä tahdissa oikeaan suuntaan”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sanoo. 

Vasta 29 maata toimittanut päivitetyn luonnon monimuotoisuusstrategiansa

Tärkein väline biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon ovat kansalliset luonnon monimuotoisuuden strategiat ja toimintaohjelmat, joiden päivittämisen tarkastelu on toinen kokouksen keskeinen teema. Lokakuun puolivälissä 29 maata on toimittanut päivitetyt strategiansa ja toimintaohjelmansa biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lisäksi 90 maata on jakanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi.

Suomen kansallisen strategian ja toimintaohjelman päivitys on poliittisessa käsittelyssä, mutta luonnokset kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.

Luonnos sisältää 22 tavoitetta, jotka koskevat luonnon tilaa, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, näiden paineiden taustalla olevia yhteiskunnallisia juurisyitä, saamelaisia ja luonnon monimuotoisuutta sekä Suomea osana kansainvälistä yhteisöä. 

“YK:n biodiversiteettikokouksessa on saavutettu yhteisymmärrys siitä, että varsinaisten luonnonsuojelualueiden rinnalle tarvitaan laveampaa suojelua maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteeseen saavuttamiseksi. Ympäristöministeriö on tänä vuonna hyväksynyt ensimmäiset laveamman suojelun OECM-alueet. Näillä alueilla voidaan auttaa ylläpitämään luonnon ekosysteemipalveluita ja saavuttaa pitkäkestoisia tuloksia luontoarvojen puolesta”, sanoo ministeri Mykkänen.

Kokouksessa tavoitellaan myös päätöksiä luontorahoituksen lisäämisestä, digitaalisen geenisekvenssitiedon hyötyjen oikeudenmukaisesta jakamisesta sekä alkuperäiskansoja koskevan työohjelman päivittämisestä.

Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen lisäksi Calissa järjestetään kokoukset sopimuksen alaisista pöytäkirjoista: Cartagenan pöytäkirjasta bioturvallisuudesta ja Nagoyan pöytäkirjasta geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta.

Luontokadon yhteydet ilmastonmuutokseen, terveyteen ja rauhaan esillä

Calin COP16-kokouksessa ovat keskustelussa myös luonnon monimuotoisuutta vahvistavan työn valtavirtaistaminen eri sektoreille sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden ja terveyden väliset yhteydet. Kolumbia korostaa myös luonnon monimuotoisuuden yhteyttä rauhaan ja turvallisuuteen. Ministereiden on määrä hyväksyä kokouksessa puheenjohtajan johdolla laadittu Peace with Nature –julistus.

Kokoukseen osallistuu useiden maiden päämiehiä sekä noin sadan maan ministerit. Neuvottelujen ohessa luontokokous kerää enenevässä määrin kaupunkeja, yrityksiä, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa yhteen vauhdittamaan ratkaisuja luontokatoon. Calin kokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty luontokokous. Neuvotteluihin ja erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 14 000 osallistujaa.

Calin luontokokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata sosiaalisessa mediassa #luontoCOP16.

Lisätietoja

Lyydia Ylönen
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja
p. 050 476 1341
(Calissa 31.10.-2.11., huom aikaero -8h)

Marina von Weissenberg
biodiversiteettisopimuksen pääneuvottelija
p. +358 50 307 0806
(Calissa 16.10.-2.11., huom aikaero -8h)

Joona Lehtomäki
erityisasiantuntija
kansalliset biodiversiteettistrategiat
p. 050 598 6162
(Calissa 28.10.-2.11., huom aikaero -8h)

Riikka Lamminmäki
viestintäpäällikkö
p. 050 576 2604
(Ministeri Mykkäsen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt kokouksen aikana. Calissa 29.10.-2.11. huom aikaero -8h)

YK:n biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity, CBD) on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen tavoitteena on elinympäristöjen, lajien ja luonnon suojeleminen, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivaroista saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Luonnon monimuotoisuutta turvataan toimilla, jotka lisäävät luonnon, eliölajien ja niiden geenivarojen arvoa ja tilaa. Sopimuksen on hyväksynyt 196 osapuolta, ja se astui voimaan vuonna 1993. USA ei ole sopimuksen osapuoli.