Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Virallinen podcast 25.8.2020: Missä asennossa on Suomen koronakäyrä?

25.8.2020 12.00

Virallisen podcastin toisessa osassa on aiheena koronatautitilanne, ja se, miten Suomi on taudin hoidosta selvinnyt ja selviää jatkossa. Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä johtaja Mika Salminen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta arvioivat, että poikkeustoimet otettiin käyttöön oikeaan aikaan. Syksyn epidemiatilanne on vielä varsin vakaa, vaikka rajoitusten purku hienoisena nousuna tartunnoissa näkyykin. 

Johtaja Mika Salminen ja Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki myöntävät, että epidemian alkaessa ajateltiin, ettei taudille mahda mitään. Suomi pystyi kuitenkin reagoimaan varsin nopeasti. Ehdimme seurata muiden maiden reagointia, koska tartunnat rantautuivat meille pari kolme viikkoa naapurimaita myöhemmin. Valmiuslain käyttöönotto mahdollisti moni tiukkojakin toimia. Apua oli myös suomalaisten tavassa pitää luontaista etäisyyttä. 

”Osin oli kiinni onnesta ja osin siitä, että nähtiin, miten muissa maissa meni. Toimet otettiin ajoissa käyttöön. Suomalaiset noudattivat ohjeita erittäin, erittäin hyvin keväällä”, Salminen toteaa.

Tautia voidaan estää tehokkaasti monin, usein yksinkertaisinkin toimin. Virheitäkin tehtiin, joista yhtenä Salminen mainitsee turhankin tiukan viestin ikäihmisten eristyksestä. Voipio-Pulkki toteaa, että viestinnässä ja kansainvälisessä yhteistyössä olisi voitu onnistua paremmin.

Tämänhetkistä tilannetta Salminen ja Voipio-Pulkki arvioivat vakaaksi ja välttävät käyttämästä ”toisen aallon” käsitettä. 

”Keskustelu aalloista perustuu sellaiseen malliin, jossa tauti kulkee vapaasti. Me ollaan hallintavaiheessa, jossa estetään infektioita niin hyvin kuin vain voidaan”, Salminen sanoo.

”Jotain on tapahtunut siihen heinäkuun alkuun nähden, mikä on ihan luonnollista, kun rajoituksia on purettu. Henkilökohtaisesti ajattelen, että tilanne olisi voinut olla huonompikin nyt. Eli ilmiselvästi se mitä nyt kuitenkin on tehty yksilöiden tasolla, vaikka välillä lipsutaankin, niin isossa kuvassa ollaan vielä aika vakaassa vaiheessa”, arvioi Voipio-Pulkki. 

Tällä hetkellä tärkeintä on noudattaa keväällä opittuja toimintatapoja, jäljittää ja hoitaa sekä saada lisää tietoa taudista. Etenkin isojen tartuntaketjujen estäminen on oleellista. 

”Hankalimpia ovat joukkoaltistumiset. Niissä on hyvin paljon epävarmuutta, ne on pakko ottaa vakavasti. Loppujen lopuksi tartunnan saa vain pieni vähemmistö, mutta ne seuraamukset yksilöille on aika suuret, siksi näiden joukkoaltistumisten estäminen olisi tärkeää”, sanoo Voipio-Pulkki 

Salminen muistuttaa, että maskisuositus on voimassa, kun turvavälejä ei pysty pitämään. Hieman huolestuttavana Salminen pitää muiden ihmisten syyllistämistä.         

”Siihen ei pitäisi mennä. Kukaan ei hae sairastumista, ja jos on käynyt niin huonosti, että on muita altistanut, niin ei sitä tahallaan ole tehnyt”, Salminen muistuttaa. 

Testaamisen haaste on se, että se on hajautettu ja toimijoita on useita ympäri maata. Kerralla kapasiteettia on vaikea nostaa nopeasti. Vuorotyötä on lisätty ja laitteistoa on hankittu lisää. Antigeenitesti ja uusia nopeita testausmahdollisuuksia on tulossa. 

”Matalan kynnyksen testaus on sinänsä tarkoituksenmukaista myös hyvin vähäoireisilla ihmisillä, mutta on tehty kohdennettuja testauksia joihinkin ihmisryhmiin, kuten terveydenhuollon henkilökuntaan, ihan siitä riippumatta, ovatko he oireisia vai ei. Tällä tavalla saadaan sellaista perustietoa siitä, miten virusta väestössä on”, kertoo Voipio-Pulkki.  

”Jos tavoite on löytää mahdollisimman suuri osa tapauksista, täytyy tehdä paljon testejä myös vähäoireisilla”, pohtii Salminen. 

Salminen ja Voipio-Pulkki näkevät, että koronaepidemialla on laajat vaikutukset hoitovelkana muuhunkin terveyteen sekä taloudellisten vaikutusten kautta ihmisten pärjäämiseen. Epidemia on paljastanut sekä heikkouksia että vahvuuksia terveydenhuoltojärjestelmässämme. Salmisen mukaan ennaltaehkäisytyötä ja -osaamista on aika vähän alueilla, ja sitä pitäisi vahvistaa. Voipio-Pulkki näkee yhtenä poikkeusolojen oppina viranomaisyhteistyön tiivistämisen tarpeen. Tartuntalakia aiotaan muuttaa koronasta saatujen oppien vuoksi niin, että jo normaaliajan lainsäädännössä olisi nykyistä enemmän työkaluja vastaavien epidemioiden torjumiseen. 

Sivun alkuun