Asunto-osakeyhtiöt herätkää - ennakoiva korjaaminen säästää rahaa!
"Vaikka asunto on usein yksittäiselle ihmiselle elämän tärkein investointi, sen kunnosta huolehditaan yleensä huonommin kuin autosta. Ennakoivan ja suunnitelmallisen toimintatavan omaksuminen onkin asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille todellinen haaste", sanoi asuntoministeri Jan Vapaavuori vastaanottaessaan korjausrakentamisen strategiaa pohtineen työryhmän esityksen.
Vapaavuori muistuttaa, että tarpeellisen korjausten lykkääminen tarkoittaa yleensä korkeampia kustannuksia tulevaisuudessa.
"Omistajat voivat säästää jopa kolmanneksen rakennuksen koko elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista, jos he ennakoivat ja suunnittelevat korjaukset hyvin. Lisäksi turha viivyttely heikentää asumisen laatua ja omaisuuden arvoa. Uskon, että tulevaisuudessa asunnon ostajat osaavat kiinnittää entistä enemmän huomiota myös rakennuksen kuntoon ja laatuun."
Strategian ydinkysymyksiä on, miten korjaushankkeet opitaan hallitsemaan nykyistä paremmin. Arkikokemus putkiremonteista peilaa hyvin korjausrakentamisen kipupisteitä: kun aikataulut eivät pidä, kustannukset paisuvat, laadusta ei ole takeita, asukkaat kärsivät epämukavuudesta eikä heille kerrota, miten hanke etenee. Työryhmän mukaan ihannetapauksessa nämä kaikki asiat toimivat ja lisäksi on mahdollista parantaa asumisen laatua.
Haasteina ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen
Strategia korostaa myös korjausrakentamisen osaamista sekä entistä monipuolisempien ja laadukkaampien palveluiden tarvetta.
"On aika nostaa korjausrakentaminen esiin uudisrakentamisen varjosta. Siihen investoidaan jokseenkin yhtä paljon kuin uudisrakentamiseen ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Korjausrakentamisen tärkeyden pitää tulevaisuudessa näkyä niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa ja tuotekehityksessäkin", arvioi strategiaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä.
Tulevaisuuden haasteista suurimpia ovat ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Korjausrakentamisessa on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten energiatehokkuuteen. Esteetön kulkeminen on taas ikääntyvän väestön kannalta ensiarvoista. Hyvä sisäilman laatu puolestaan edellyttää kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyä ja korjaamista sekä hyvästä ilmanvaihdosta huolehtimista. Haasteellisuutta lisää sekin, että korjausrakentamisen tarve kasvaa voimakkaasti. Esimerkiksi vesikattoja, julkisivuja, parvekkeita ja ikkunoita pitäisi 2010-luvulla korjata kaksi kertaa niin paljon kuin nyt.
Strategia syntyi yhteistyössä
Asuinrakennusten lisäksi strategia koskee kaikkia muitakin rakennuksia. Työryhmä esittää, että korjausrakentamisessa otettaisiin aina huomioon käyttäjälähtöisyys, rakennuksen ominaispiirteiden kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteet.
Strategiaa ovat olleet laatimassa alan keskeiset toimijat.
"On rohkaisevaa todeta kiinteistö- ja rakennusalan yksimielisyys ja yhteistyö korjausrakentamisen strategian valmistelussa. Työ on kuitenkin vasta alkanut. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien toimijoiden sitoutumista", korosti Vapaavuori.
Työryhmän esitys on lausunnoilla 24. elokuuta asti. Syksyn kuluessa valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätöstä korjausrakentamisesta. Samanaikaisesti strategiaa valmistelemassa olleet tahot alkavat muodostaa toimintasuunnitelmia tavoitteiden toteuttamiseksi.
Lisätiedot:
Tatu Rauhamäki, ministerin erityisavustaja, puhelin 050 521 2907
Erkki Laitinen, rakennusneuvos, ympäristöministeriö, puhelin 050 369 6790