Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Egyptin ilmastokokous vie vähiten kehittyneiden maiden tavoitteita eteenpäin

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 22.11.2022 15.07
Uutinen

Suomen ilmastosuurlähettilään Jan Wahlbergin mukaan heikoksi arvosteltu Egyptin ilmastokokous COP-27 vie maailman köyhimpien maiden vaatimusta ilmastotuhojen korvaamisesta eteenpäin. Tulevien vuosien ilmastokokousten päätettäväksi jää korvausrahaston rakenne ja rahoituslähteet.

Jan Wahlberg, Saana Ahonen ja Saija Vuola (vas.) ilmastoneuvottelujen kokoustauolla Sharm el Sheikissä Egyptissä.   

Kansainvälinen ilmastokokous järjestettiin Egyptissä. Jan Wahlberg, miksi kokouspaikka on merkityksellinen?

Ilmastonmuutos on karua arkipäivää, varsinkin Afrikassa. On hyvä muistaa, että Afrikka ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta, mutta kärsii sen seurauksista tällä hetkellä eniten.

Afrikan mantereen päästöt ovat vain noin neljä prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Samaan aikaan sään ääriolosuhteet tuntuvat monissa Afrikan maissa ihmisten arjessa ankarana kuivuutena ja sään ääri-ilmiöinä.

Ilmastonmuutoksen hillintätoimien ja kasvihuonepäästöjen alasajamisen rinnalla tarvitsemmekin kipeästi sopeutumistoimia.

Sharm el Sheikhin kokous oli pitkälti afrikkalainen ”sopeutumis-COP”. Kokouksen keskiöön nousi erillisen rahaston perustaminen korvaamaan vahinkoja ja menetyksiä niille maille, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen seurauksille.

Korvausrahaston perustaminen on ollut vuosikymmeniä kehittyvien maiden tavoite. Vaatimus oli myös korkealla isäntämaa Egyptin agendalla. Afrikan maiden vaatimuksena on, että uusi rahasto olisi niin sanottua julkista lahjarahaa, joka ei vaadi takaisinmaksua. Tällä voitaisiin välttää maiden lisävelkaantuminen koronapandemian heikentyneen ruokaturvan jo asettamien haasteiden päälle.

Suomelle ja EU:lle on tärkeää, että myös nousevat taloudet kuten Kiina tulevat myös osallistumaan vahinkojen ja menetysten rahoitukseen.

Miten Suomi toimii kehittyvien maiden sopeutumisrahoituksen takaamiseksi? 

Kehittyneet maat sitoutuivat viime vuoden ilmastokokouksessa Glasgow’ssa kaksinkertaistamaan julkisen rahoituksensa kehittyvien maiden sopeutumistoimiin vuoteen 2025 mennessä.

Rahoitustavoitetta edistämään on perustettu ”Champions”-ryhmä, jossa Suomi on ollut aktiivisesti mukana muiden edelläkävijämaiden kanssa. Ryhmä pyrkii sopeutumisrahoituksen kaksinkertaistamisen lisäksi myös sen tuloksellisuuden parantamiseen. 

Suomi on viime vuosina lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitusta merkittävästi. Vuonna 2021 se oli 175 miljoonaa euroa.

Suomi rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista monenkeskisten ympäristö- ja ilmastorahastojen, kahdenvälisen kehitysyhteistyön ja instituutioiden välisen yhteistyön kautta

Rahoituksessaan Suomi on myös panostanut meteorologia- ja säähavaintopalveluihin, joissa meillä on erittäin hyvää osaamista. Säähavainnointi on olennaista, jotta kehittyvät maat voivat varautua sään ääri-ilmiöihin esim. rankkasateisiin ja tulviin. 

Miten arvioit neuvottelujen lopputulosta? 

Tiedettiin jo etukäteen, että vahinkoihin ja menetyksiin keskittyvän rahaston perustamisesta tulisi yksi kokouksen visaisimpia kysymyksiä ja että EU:n neuvotteluille asettamat päästövähennystavoitteet jäisivät vähemmälle huomiolle.

EU ja sen kanssa samanmieliset maat saivat tehdä hartiavoimin työtä, että ylipäätään vahvistettiin sitoumus pyrkiä rajaamaan maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Työ jatkuu ja on selvää, että Suomella rahkeet riittävät myöskin omalla toiminnallaan osoittaa, että kunnianhimoisilla ilmastotoimilla on merkitystä.

Ilmastosuurlähettiläänä pidän tärkeänä sitä, että COP-neuvottelujen yhteydessä edistetään myös luontokatoon ja osallistamiseen liittyviä teemoja.  

Suomi kuuluu kansainvälistä metsäagendaa ajavaan samanmielisten maiden koalitioon, joka kokoontui keskustelemaan metsien biodiversiteettikatoon liittyvästä tiekartasta.

 
Sivun alkuun