EU-ministerivaliokunnassa Eurooppa-neuvosto ja huippukokous Persianlahden maiden kanssa
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja lokakuun Eurooppa-neuvostoon (17.10.) sekä Brysselissä järjestettävään EU:n ja Persianlahden maiden ensimmäiseen huippukokoukseen (16.10.).
Lokakuun Eurooppa-neuvoston keskeisisä aiheita ovat Ukraina, Lähi-itä, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukeminen, kilpailukyky sekä muuttoliike. Lisäksi on tarkoitus käsitellä Moldovan, Georgian, Sudanin ja Venezuelan tilanteita, valmistautumista COP29- ja COP16-kokouksiin, hybridiuhkia sekä syrjinnän vastaista työtä.
• Suomi pitää tärkeänä, että EU:n vahvaa poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle sekä humanitaarista apua Ukrainaan tulee jatkaa, lisätä, nopeuttaa ja tehostaa. Suomi tukee Ukrainan aloitetta kestävästä ja oikeudenmukaisesta rauhasta. EU:n tulee edelleen johdonmukaisesti lisätä pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää kohtaan Venäjän aggression jatkuessa. EU:ssa ja G7:ssä on tärkeää löytää ratkaisu Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämisestä Ukrainan tukemiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisella tavalla. Suomi tukee pyrkimyksiä saada Venäjä ja sen edustajat vastuuseen laittomasta hyökkäyssodasta ja sen vaikutuksista. Suomi katsoo, että Ukrainan sodan aiheuttamat merkittävät toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet esiin ilmeisen tarpeen Euroopan puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamiselle.
• Suomi katsoo, että EU:n on kaikilla toimillaan edistettävä rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua Lähi-idässä. EU:n tulee tukea tulitaukoon ja panttivankien vapauttamiseen Gazassa tähtäävää diplomatiaa sekä kestävän kahden valtion ratkaisun syntyä Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin.
• Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ovat Suomen toiminnan kulmakiviä.
• Suomen näkemyksen mukaan EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Keskiössä ovat toimivat, vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat sisämarkkinat sekä tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka, jotka edistävät ennustettavuutta ja suotuisaa investointiympäristöä. Suomi katsoo, että elpymisväline oli poikkeuksellinen ja kertaluonteinen ratkaisu, eikä järjestely toimi ennakkotapauksena.
• EU:n muuttoliikekysymyksissä Suomi korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa toimia edistetään niin EU:n sisällä kuin suhteissa kolmansiin maihin.
EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) huippukokouksen aiheina ovat yhteistyön tiivistäminen sekä alueelliset ja kansainväliset konfliktit erityisesti Ukrainassa ja Lähi-idässä.
• Suomelle EU:n ja Persianlahden valtioiden välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää EU:n globaalin roolin vahvistamiseksi sekä unionin intressien ja arvojen edistämiseksi.
• Suomi katsoo, että GCC-maiden kanssa on käytävä dialogia ja vahvistettava koordinaatiota turvallisuuskysymyksistä. Tämä koskee erityisesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Lähi-idän alueen konflikteja sekä Persianlahden ja Punaisenmeren alueen turvallisuuskysymyksiä.
• Suomi pitää tärkeänä strategisten kumppanuuksien solmimista EU:n ja GCC:n sekä EU:n ja yksittäisten GCC:n jäsenvaltioiden välille myös taloudellisten, kaupallisten ja investointisuhteiden vahvistamiseksi, ml. puhdas siirtymä ja digitalisaatio.
Suomi pitää tärkeänä sitä, että huippukokouksessa voitaisiin ilmoittaa EU:n valmius aloittaa kahdenvälisten strategisten kumppanuussopimusten neuvottelut vuonna 2025 jokaisen GCC-jäsenvaltion kanssa sekä tuoda esiin EU:n tahto strategiseen EU-GCC-dialogiin. Suomi tukee myös alueellisen vapaakauppasopimuksen edistämistä EU:n ja GCC:n välillä.
Lisätietoja: Erityisavustaja (EU-asiat) Elisa Tarkiainen p. 050 433 4533, EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia
EU-ministerivaliokunnan asialistat sekä EU-ministerivaliokunnassa käsiteltävät julkiset asiakirjat julkaistaan valtioneuvoston verkkosivuilla.