EU:n kestävyyssääntelyn kumulatiiviset vaikutukset suomalaisiin yrityksiin

Epäselvyys EU:n kestävyyssääntelyn soveltamiskäytännöistä voi johtaa siihen, että yritykset jäävät odottamaan tilanteen selkeytymistä. Tämä on ongelmallista, koska tällöin yritykset eivät kohdenna resursseja sinne, missä niitä tarvittaisiin velvoitteiden täyttämiseksi.

Edellä mainitut havainnot tulevat esille tiistaina 28.1.2025 julkaistussa The Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation (CEULA) -tutkimuksessa, jossa arvioidaan EU:n kestävän kehityksen säädösten kumulatiivisia vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin. EU:n kestävyyssääntelyllä vaikutetaan muun muassa ilmastokriisin, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja saasteongelmien ratkaisemiseksi. Myös ihmis- ja työelämän oikeuksia suojellaan EU maiden yritysten koko arvoketjuissa. Tutkimus kertoo, miten yritysten olisi suositeltavaa toimia oma-aloitteisemmin EU-kestävyyslainsäädännön kannalta. Tutkimuksen toteutti ulkoministeriön toimeksiannosta tutkijakonsortio Dorothée Cambou, Martin Fougère, Heidi Herlin, Neema Komba, Amin Maghsoudi, Mikko Rajavuori, Elina Sagne-Ollikainen, Juho Saloranta ja Nikodemus Solitander.

Tutkimuksessa haastateltiin yrityksiä maataloudesta, metsätaloudesta, kaivostoiminnasta, tekstiiliteollisuudesta ja elintarviketeollisuudesta sekä keskityttiin erityisesti niiden arvoketjuihin. Koska arvoketjut ovat globaaleja, sääntelyllä on myös kauppapoliittisia vaikutuksia. Yrityksiltä kysyttiin, miten metsäkatoasetus, hiilirajamekanismi, yritysvastuudirektiivi, pakkotyötuotekieltoasetus sekä ekosuunnitteluasetus vaikuttuvat niihin.

”Tutkimuksesta käy hyvin ilmi, että kumulatiivisten vaikutusten alaisena olevien suomalaisyritysten päähuoli ei sinällään ole yliregulaatio, kilpailukyky tai BKT, vaan enemmänkin EU:n itse luoma epävarmuus sääntelyn kohtalosta”, sanoo tutkimuksen johtaja Nikodemus Solitander Kauppakorkeakoulu Hankenin tiedotteessa.

Haastatteluissa eri toimialoilta tuli myös esiin, että yrityksillä on eritasoisia valmiuksia säädösten täyttämiseen. Tutkimus korostaa yhteistyön, selkeän viestinnän ja jatkuvan oman toiminnan kehittämisen merkitystä yrityksille ja myös viranomaisille. Tutkijat suosittavat viranomaisia laatimaan lakeihin liittyvää ohjeistusta, joka tukisi säädännön helpompaa tulkintaa.