Suomen EU-politiikka: vastuullisesti ja yhteistyölähtöisesti
Eurooppaministeri Strandin puhe suurlähettiläskokouksessa 2025

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand puhui suurlähettiläspäivillä Helsingissä 26. elokuuta 2025. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kuulijat,

Ärade ambassadörer, bästa åhörare,

Tänään haluan puhua teille Suomen näkökulmasta Euroopan unionin nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. 

Puheeni pääviesti kiteytyy seuraavaan:

Suomen EU-politiikka pohjautuu vastuullisuuteen ja yhteistyöhön. Kestävä ja yhtenäinen Eurooppa vahvistaa paitsi turvallisuuttamme ja talouttamme, myös kansalaistemme luottamusta tulevaisuuteen.

Finlands EU-politik bygger på ansvar och samarbete. Ett hållbart och enat Europa stärker inte bara vår säkerhet och ekonomi, utan även medborgarnas tillit till framtiden.

Miksi yhteistyö on elintärkeää?

Eurooppa on tänään monella tapaa keskellä historiallisia muutoksia. Globalisaatio, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos haastavat meidät ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Suomen turvallisuus ja hyvinvointi eivät perustu yksin kansallisiin resursseihin, vaan vahvaan eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Europa står idag inför historiskt betydelsefulla förändringar. Globalisering, geopolitiska spänningar och klimatförändringar kräver att vi löser problem tillsammans. Finlands säkerhet och välfärd bygger inte enbart på nationella resurser, utan på ett starkt europeiskt samarbete.

Yhteistyö ei kuitenkaan ole itseisarvo. Se on väline, jolla saavutamme konkreettisia tuloksia: turvallisuuden, taloudellisen vakauden ja kestävän kehityksen. Suomessa me tiedämme, että politiikan uskottavuus syntyy vastuullisuudesta – ja vastuullisuus konkretisoituu sekä talouspolitiikassa että kansainvälisissä sitoumuksissa.

Suomen tavoitteet ja periaatteet EU-politiikassa

Suomen EU-poliittiset avaintavoitteet tuleville vuosille ovat selvät, ja niiden kanssa olemme nyt tehneet töitä yli vuoden ajan. Ne muodostavat selkeän kehyksen myös Suomen päivittäiselle EU-vaikuttamiselle.

Ensinnäkin: Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen.

EU:n on pysyttävä globaalina taloudellisena voimatekijänä, joka kykenee luomaan kasvua ja hyvinvointia. Tämä ei tarkoita keskitettyä ohjausta, vaan omien vahvuuksien kehittämistä ja markkinaehtoisten ratkaisujen hyödyntämistä.

Sisämarkkinat ovat tässä avain – niiden on toimittava täysimääräisesti myös palvelujen ja digitaalisten ratkaisujen osalta. Talouden ja rahoituksen suhteen Suomi painottaa vastuullisuutta: jokaisen jäsenmaan on kannettava oma vastuunsa julkisesta taloudestaan.

Det handlar om att stärka EU:s konkurrenskraft på lång sikt – genom fungerande inre marknader och ansvarig ekonomisk politik.

Toiseksi: Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen.

Geopoliittisessa ympäristössä EU:n on oltava vahvempi toimija. Meidän on vahvistettava kriisinsietokykyä ja parannettava huoltovarmuutta – ja tässä Suomi voi tarjota omaa kokonaisturvallisuusajatteluamme koko unionin hyödyksi.

Suomi kannattaa puolustusyhteistyön syventämistä, esimerkiksi puolustustarvikkeiden yhteismarkkinoiden luomista. Ukraina tarvitsee edelleen vahvaa tukea – niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin poliittisestikin. On myös huolehdittava EU:n ulkorajojen kestävyydestä ja estettävä muuttoliikkeen välineellistäminen.

EU:s säkerhet är också Finlands säkerhet. Därför måste vi stärka vårt gemensamma försvar, vår beredskap och vårt stöd till Ukraina.

Kolmanneksi: puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden edistäminen.

Ilmastonmuutos ja luontokato eivät odota, mutta ratkaisut eivät voi olla samanlaisia kaikille. Suomen lähtökohta on, että siirtymä toteutetaan kustannustehokkaasti, teknologianeutraalisti ja jäsenmaiden erityispiirteet huomioiden.

Päästöjä on vähennettävä ennen kaikkea teknologian ja energiatehokkuuden avulla, ei kuluttamista rajoittamalla. Suomella on paljon annettavaa – bio- ja kiertotalous, metsätalouden uudet ratkaisut sekä puhdas teknologia ovat osa koko Euroopan ratkaisua.

Den gröna omställningen ska genomföras kostnadseffektivt och teknikneutralt. Finland har lösningar att erbjuda – från bioekonomi till ren energi.

Hyvät kuulijat, 

Itse ajattelen kuitenkin, että tämän lisäksi Suomen EU-politiikka perustuu kolmeen keskeiseen ylätason periaatteeseen:

1.    Vastuullisuus

EU:n päätökset on tehtävä pitkäjänteisesti ja taloudellisesti kestävästi. Tämä koskee sekä budjettipolitiikkaa että lainsäädäntöä. Suomessa uskomme, että vastuullinen politiikka lisää kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

Ansvarstagande: Vi måste säkerställa att EU:s beslut är långsiktiga, ekonomiskt hållbara och socialt rättvisa.

2.    Yhtenäisyys ja solidaarisuus

EU:n vahvuus syntyy sen jäsenvaltioiden yhteistyökyvystä. Solidaarisuus ei tarkoita kansallisten etujen unohtamista, vaan yhteisten ratkaisujen etsimistä.

Enighet och solidaritet: EU:s styrka kommer från medlemsstaternas förmåga att samarbeta. Solidaritet innebär inte att vi bortser från nationella intressen, utan att vi söker gemensamma lösningar på gemensamma problem.

3.    Konkreettinen tuloksellisuus

EU:n politiikkaa mitataan sillä, miten se vaikuttaa kansalaisten arkeen. Meidän on tuettava koulutusta, tutkimusta, infrastruktuuria ja työllisyyttä sekä varmistettava, että lainsäädäntö on selkeää ja toimeenpanokelpoinen niin kansallisesti kuin EU:n puitteissa.

Konkreta resultat: EU-politik mäts genom hur den påverkar medborgarnas vardag.

Komission ehdotus EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2028–2034 (MFF)

Komission ehdotus muodostaa pohjan nyt alkaville neuvotteluille. Kokonaistaso on liian korkea, mutta sisällölliset painopisteet ovat linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Suhtaudumme kriittisesti uusiin, lainarahoitteisiin tukivälineisiin – Suomi ei tue esitettyjä lainarahoitteisia välineitä.

Suomi painottaa erityisesti rahoituksen kohdentamista keskeisiin poliittisiin prioriteetteihin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Komission ehdotus käynnistää pitkät neuvottelut neuvostossa, jotka huipentuvat Eurooppa-neuvoston yksimieliseen päätökseen todennäköisesti vuoden 2027 alkupuoliskolla.

Kokonaistaso ehdotetussa kehyksessä (1 893 mrd. euroa) on liian korkea, ja se kasvattaisi Suomen EU-jäsenmaksuja kohtuuttomasti. Suomen tavoitteena on löytää taso, joka turvaa kansalliset saannot ja mahdollistaa keskeiset painotukset ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Suomi suhtautuu myös kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten lainarahoitteisten tukivälineiden luomiseen. Komission ehdotuksessa on uusi, poikkeuksellinen lainarahoitteinen kriisiväline (350 mrd. euroa) sekä mahdollisuus lisärahoitukseen kansallisten suunnitelmien toteuttamiseksi (enintään 150 mrd. euroa) – Suomi ei tue näitä.

Turvallisuus- ja geopoliittinen näkökulma

Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Lähi-idän ja Itä-Euroopan kriisit, kyberuhat ja hybridivaikuttaminen korostavat, että yhtenäinen ja vahva EU on Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakivi, NATO-jäsenyyden rinnalla.

• EU:n puolustusyhteistyö ja yhteiset kriisinhallintaoperaatiot lisäävät jäsenvaltioiden turvallisuutta.
   
• Taloudellinen vakaus ja energiaomavaraisuus ovat osa turvallisuutta: markkinahäiriöt voivat nopeasti muuttua kansallisen turvallisuuden kysymyksiksi.
   
• Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen: Suomi osallistuu EU:n yhteisiin sotilaallisiin tutkimus- ja kehitysohjelmiin sekä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin, mikä vahvistaa koko Euroopan puolustuskykyä.

Europa säkerhetsmiljö har förändrats avsevärt. Ett enat och starkt EU är hörnstenen i Finlands säkerhetspolitik vid sidan av vårt NATO-medlemskap.

Talous ja kestävän kehityksen yhdistäminen

EU:n talouspolitiikka ei ole vain numeroita budjetissa. Se on väline varmistaa kestävää hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen:

• Vastuullinen taloudenhoito: Suomi kannattaa vakaata ja ennustettavaa EU-budjettia.
   
• Innovaatioiden tukeminen: Horizon Europe ja muut ohjelmat mahdollistavat uuden liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymisen. Kyberturvallisuus ja digitalisaatio: EU-ohjelmat tukevat kyberturvallisuuden kehittämistä, tekoälyratkaisuja ja digitaalisia palveluita.
   
• Ilmasto- ja ympäristötavoitteet: Kestävä talous lisää pitkäaikaista vakautta. Suomi hyödyntää EU:n rahoitusta puhtaan energian investointeihin, energiatehokkuusohjelmiin ja ilmastonmuutoksen hillintätoimiin
   
• Koulutus ja nuoret: Erasmus+ ja muut koulutusohjelmat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia kansainväliseen vaihto-opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen.

Bästa åhörare, 

EU:s ekonomiska politik handlar inte bara om siffror. Den är ett verktyg för hållbar välfärd och framtidstro.

Framtidstro är något vi behöver, inte bara i festtalen utan också i våra beslut och i samhället, samt i världen. 

Hyvät suurlähettiläät, bästa ambassadörer; haluan kiittää teitä siitä työstä mitä teette maailmalla Suomen eteen, riippumatta siitä missä teillä on asemapaikkanne. Ehkä tekin pystytte tavalla tai toisella luomaan tulevaisuudenuskoa toimillanne. 

Yhteenveto: vastuullisuus ja yhteistyö

Hyvät naiset ja herrat,

Mina damer och herrar,

Hyvät suurlähettiläät, 

Suomen EU-politiikka perustuu selkeään periaatteeseen: vastuullisuus ja yhteistyö ovat avaimet kestävään ja yhtenäiseen Eurooppaan.

• Vastuullisuus varmistaa pitkäjänteisen ja taloudellisesti kestävän toiminnan.
   
• Yhtenäisyys ja solidaarisuus mahdollistavat ratkaisut turvallisuuteen, talouteen ja ilmastoon liittyviin haasteisiin.
   
• Konkreettisuus varmistaa, että EU-politiikka näkyy kansalaisten arjessa.

Suomi jatkaa aktiivisena ja vastuullisena EU-toimijana, tukien yhtenäistä, kestävää ja vakaata Eurooppaa – se on strateginen investointi Suomen tulevaisuuteen.

Finlands EU-politik bygger på generella principen: ansvar och samarbete är nyckeln till ett hållbart och enat Europa.

Kiitos. Tack.