Eurooppaministerit keskustelevat tulevasta rahoituskehyksestä ja EU:n laajentumisesta
EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Kypros järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen Nikosiassa 10.–11. toukokuuta. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys ja laajentuminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.
Komissio antoi esityksensä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä eli pitkän aikavälin taloussuunnitelmasta heinäkuussa 2025. Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulko-rajavaltiona ja samalla EU-budjetin nettomaksajana”, sanoo ministeri Strand.
”Suomi pitää myös keskeisenä, että tulevaan rahoituskehykseen ja siihen kytkeytyvään muuhunkin EU-rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ehdollisuutta, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus”, ministeri Strand jatkaa.
EU:n laajentuminen on geopoliittisesti merkittävä kysymys. Suomi edistää EU:n jäsenyyskriteereihin perustuvan ja uskottavan laajentumispolitiikan toimeenpanoa painottaen erityisesti demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiouudistusten tärkeyttä. Suomi suhtautuu myönteisesti asteittaisen lähentymisen kehittämiseen, jonka avulla jäsenyyden etuja voidaan konkretisoida ehdokasmaille jo neuvottelujen aikana.
”Laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen kautta edistetään rauhaa, hyvinvointia, vakautta ja turvallisuutta Euroopassa ja sen lähialueilla. Tukemalla laajentumista voidaan suojata unionin naapurustoa etenkin Venäjän epävakauttavilta toimilta. Samalla laajentuminen edellyttää EU:lta valmiutta uudistua. Suomen tavoitteena on, että laajentunut unioni on ulkoisesti ja sisäisesti nykyistä vahvempi toimija”, ministeri Strand toteaa.
Lisäksi kokouksessa keskustellaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyöstä ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumisessa. EU:n epävirallisten ministerikokousten tarkoitus on käydä vapaata keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä. Päätöksiä kokouksissa ei tehdä.
Lisätietoja: erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866 ja EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen p. +358 295 160 302, valtioneuvoston kanslia
EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028–2034 | valtioneuvosto.fi