Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Evaluointi: Suomen ja Vietnamin välinen siirtymäprosessi onnistui viemään maiden suhteita kehitysyhteistyöstä kohti kauppaa

Ulkoministeriö
20.6.2021 8.30
Uutinen

Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymää arvioinut evaluointi toteaa, että siirtymävaihe johti kehitysyhteistyön vähenemiseen ja muunlaisen yhteistyön kasvuun. Kaupasta ja investoinneista on tullut tärkeitä keinoja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden luomiseksi.

Kuva kadusta Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa.
Vietnam on talouden ja kaupan näkökulmasta mielenkiintoinen maa. ”Suomalaisilla on oppimista vietnamilaisten yritteliäästä ajattelutavasta. Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä, mutta eteenpäin pääsee, kun on intohimoa ja yrittää”, sanoi Vietnamissa kaupallisena neuvoksena työskennellyt Eija Tynkkynen webinaaripuheenvuorossaan. Nykyisin Tynkkynen toimii Business Finlandin Kiinan-maajohtajana. Kuva: Florian Wehde

Ulkoministeriön teettämässä, juuri julkaistussa ulkoisessa evaluoinnissa tarkasteltiin siirtymävaiheen onnistumisia ja heikkouksia sekä miten kehitysyhteistyö on edesauttanut siirtymää kohti monipuolista yhteistyötä.

Evaluoinnin tulokset esiteltiin webinaarissa 16.6.2021. Avauspuheenvuorossaan alivaltiosihteeri Elina Kalkku nosti esille, että Vietnam on ollut yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista lähes neljän vuosikymmenen ajan. Vietnamin huikean taloudellisen kehityksen myötä vuonna 2008 aloitettiin muutosprosessi kehitysyhteistyössä.

”Siirtymäprosessi kesti lopulta 12 vuotta, ja sillä on tavoiteltu molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä sekä yksityisen sektorin kytkemistä mukaan”, Kalkku jatkoi.

”Vuosikymmenen siirtymän jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset”

”Siirtymäprosessin määritelmästä ei aina ole ollut yhteneväistä ymmärrystä”, huomautti evaluoinnin tiiminvetäjä Frans van Gerwen. Lisäksi hän nosti esille, että ei ollut myöskään selkeää määritelmää sille, millaista Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö on siirtymäprosessin jälkeen ja mitä tavoitellaan.

”Vuosikymmenen siirtymäprosessin jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset, erityisesti kaupan, koulutuksen, diasporan ja turismin alueilla,” Gerwen sanoi.

Evaluoinnin mukaan siirtymäprosessi onnistui tavoitteessaan vähentää kahdenvälistä, lahjamuotoista yhteistyötä ja vahvistaa kaupallisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita. Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto nosti puheenvuorossaan esille, mitä tämä on tarkoittanut käytännössä:

”Toimikauteni aikana yksi oleellinen tehtävä on ollut muuttaa edustusto kehitysyhteistyöpainotteisesta kaupallisia suhteita edistäväksi, ja se onkin tehty.”

Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Kaihilahti vahvisti Vietnamin olevan edelleen tärkeä maa Suomelle. Vietnamilainen yhteiskunta ja talous ovat niin elinvoimaisia, että yhteistyö on ollut helppoa ja tuottanut monia hyviä tuloksia useilla sektoreilla.

”Ihmisoikeuksien osalta yhteistyö ei ole ollut niin menestyksekästä, mikä on suuri huolenaihe meille, sillä ihmisoikeudet ovat keskeisiä Suomelle”, Kaihilahti kuitenkin jatkoi. Myös alivaltiosihteeri Kalkku, suurlähettiläs Kahiluoto ja Tanskan ulkoministeriön evaluoinnin asiantuntija Mike Speirs nostivat ihmisoikeuksien tärkeyden ja toisaalta haastavuuden esille puheenvuoroissaan.

Ilmastonmuutos lupaava yhteistyösektori

Mies tekee korjaustöitä Vietnamissa.
Kumppanuuksien lisäksi innovaatiokumppanuusohjelmassa rakennettiin menestyksellä Vietnamin innovaatiojärjestelmää. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Evaluoinnin mukaan ympäristö- ja ilmastonmuutos läpileikkaavana tavoitteena on otettu hyvin huomioon yhteistyössä. ”Tämä tarjoaa myös yhden lupaavimmista sektoreista, joilla Suomi-Vietnam yhteistyö voisi kehittyä”, Gerwen arvioi.

Evaluoinnissa kiitosta saavat kehitysyhteistyöhankkeet, joissa kumppanuuksien rakentaminen suunniteltiin hankkeiden sisälle. Tällaisia olivat esimerkiksi innovaatiokumppanuusohjelma sekä energia- ja ympäristökumppanuus. Sen sijaan julkisten, yksityisten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman toimijoiden laajempiin, yhteisiin kumppanuuksiin on kiinnitetty kokonaisuudessaan vähemmän huomiota.

Samoin puutteita oli eri yhteistyömuotojen koordinoinnissa ja johdonmukaisuudessa, sillä tukimuotoja oli useita ja niitä toteutettiin useiden instituutioiden kautta.

Evaluointi hyödyttää tulevien siirtymien suunnittelua

Evaluoinnissa haettiin oppeja hyvistä käytännöistä siirtymäprosesseista vertaismailta Hollannilta ja Tanskalta sekä toisaalta tuotiin esille oppeja Vietnamin siirtymästä muille Suomen kumppanimaille, joissa on edessä samanlainen yhteistyön painopisteen muutos. Evaluointi painotti, että on erityisen tärkeää määritellä visio ja tavoitteet kumppanuuden tilasta siirtymän jälkeen.

Riittävän pitkäaikainen prosessi sekä eri sidosryhmien huomioinen ja aktiivinen osallistuminen Suomessa ja kumppanimaassa on oleellista samoin kuin eri yhteistyömuotojen ja toimijoiden johdonmukaisuus ja yhteisvaikutteisuus. Lisäksi on huolehdittava ajantasaisesta, selkeästä ja eri toimijoille suunnatusta viestinnästä koko siirtymän ajan.

Tanskan ja Hollannin kokemukset osoittivat, että strategisella suunnittelulla ja yhteistyöstä muodollisesti sopimalla voidaan yhteistyötä ohjata ja keskittää molempia osapuolia hyödyttäviin teemoihin. Tanskan ulkoministeriöstä Mike Speirs vahvisti pitkäaikaisen suunnitelmallisuuden tärkeyttä.

”Tanskan kaupalliset intressit olivat ja ovat edelleen vahvat Vietnamissa. Tanskan edustuston tehtävä Hanoissa onkin rakentaa taloudellisia ja kaupallisia suhteita maiden välillä”, Speirs jatkoi. Yksi tärkeä keino tässä työssä on niin kutsuttu poikkihallinnollinen sektoriyhteistyö, jota tuetaan kehitysyhteistyövaroin ja jossa lähtökohtana on molempia osapuolia hyödyttävät taloudelliset suhteet.

Evaluoinnista saatavat opit ovat arvokkaita ulkoministeriölle.

”Suomella on edessään vastaavanlaisia siirtymiä muidenkin maiden kanssa. Vaikka yhteistyö ja kumppanuudet ovat aina kontekstisidonnaisia, ovat monet tässä evaluoinnissa nostetut huomiot tervetulleita myös muita konteksteja ajatellen”, alivaltiosihteeri Kalkku totesi.

Evaluointiraportti: Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymä 2008–2020

 
Sivun alkuun