Sinivihreän hallituksen budjettiesitys vuodelle 2010

Kansainvälinen taantuma on vetänyt Suomen vientivetoisen talouden syvään taantumaan. Seuraukset näkyvät työttömyyden kasvuna, verotulojen ehtymisenä ja sitä kautta julkisen talouden vaikeuksina. Sinivihreän hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2010 keskitytäänkin huolehtimaan työllisyyttä edistävistä ja työttömyyttä ehkäisevistä toimista, lomautetuiksi ja työttömiksi jääneiden ihmisten koulutuksesta sekä kuntien rahoituspohjan vahvistamisesta peruspalveluiden turvaamiseksi.

Mittavia panostuksia kuntapalveluiden turvaamiseksi

Kuntatalouden tila on kiristynyt kuluvana vuonna nopeasti, kun taantuman seurauksena yhteisöveron tuotto on romahtanut. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän hieman vuodesta 2009.

Hallitus helpottaa taantumasta johtuvaa kuntatalouden ahdinkoa merkittävästi budjetti- ja kehysriihien päätöksillä. Ilman valtion ja kuntien tasapainottavia toimenpiteitä kuntien tulojen ja ennakoidun menotason välille uhkaa muodostua mittava vaje. Hallitus osallistuu vajeen kattamiseen noin 720 miljoonaa euron panostuksella vuosina 2009 - 2010.

Jo kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin Kela-maksun poistosta. Sen ansiosta kuntatalous vahvistuu ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla, joka vastaa 6 000 henkilötyövuotta. Yhteisöveron tuotto-osuuden muutos vahvistaa kuntataloutta vuosina 2009 - 2011 miltei 400 miljoonalla eurolla vuosittain. Kiinteistöverojen alarajojen korotus vahvistaa kuntataloutta ensi vuonna vähintään 50 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron ylärajan nosto mahdollistaa kunnille verotulojen lisäämisen jopa 900 miljoonalla eurolla ilman kunnallisveron korotusta. Hetemäen verotyöryhmä selvittää mahdollisuudet vahvistaa kuntien verotulopohjaa pidemmällä aikavälillä.

Budjettiriihessä päätettiin kuntien valtionapujen ylimääräisestä 30 miljoonan euron lisäyksestä. Lisäksi päätettiin homekoulujen, terveyskeskuksien, vanhainkotien ja päiväkotien jälkirahoitteisten korjausavustusten lisäämisestä kunnille 58,5 miljoonalla eurolla. Kuntien palvelutuotantoa kehittäviä IT-investointeja tuetaan 5 miljoonalla eurolla.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Nykyiset sektorikohtaiset kuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksen oppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksi ja valtionosuusprosentti yhtenäistetään.

Poikkeuksellisen harvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtion-osuusjärjestelmän sisältä yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka sisältyy yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin, on 20 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa vuotta 2009 enemmän.

Uutta työtä investointeja ja hankintoja aikaistamalla

Hallitus päättää suunnata rahoitusta investointien aikaistamiseen sekä muihin toimenpiteisiin, joilla pyritään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin kustannustehokkaasti. Aikaistukset laittavat liikkeelle kaikkiaan noin 1,7 miljardin euron hankkeet, kun mukaan lasketaan kuntien ja yksityisen sektorin panostukset. Painoarvo on toimilla, jotka tukevat pidemmän aikavälin talouskasvua mm. edistäen innovaatioita, hyödyntäen tietotekniikkaa ja ottaen huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Toimet on kohdennettu erityisesti ongelmista kärsiville toimialoille.

Toimenpiteet jakautuvat vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Kaikkiaan yli 10 000 henkilötyövuotta luovan ns. investointien aikaistamispaketin kustannus valtion budjettitaloudelle on noin 330 miljoonaa euroa ja se jakautuu usealle vuodelle. Vuodelle 2009 aiheutuu menoja yhteensä 65 miljoonaa euroa ja vuodelle 2010 yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.

Erityishuomio nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaan työllistymiseen

Talousarvioesitys sisältää toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tukea työllisyyttä ja työllistymistä. Työllistymistä tukevaa koulutusta lisätään tämänhetkisessä poikkeuksellisen vaikeassa työllisyystilanteessa. Samalla tuetaan tulevan talouskasvun edellytyksiä. Toimenpiteiden painopisteenä on erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Toimenpiteitä kohdistetaan nuorten ja vastavalmistuneiden työllistämiseen, aikuisväestön osaamisen kehittämiseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä muuntokoulutukseen ja maahanmuuttajien koulutukseen.

Työllistymiseen tähtäävien budjettiriihessä päätettyjen lisätoimenpiteiden suuntaamisessa on otettu huomioon mm. päätettyjen elvytystoimenpiteiden ja näköpiirissä olevan muun kehityksen myötä kasvava työvoiman kysyntä eri aloilla. Kaikkiaan toimien mittaluokka on 5 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 70 miljoonaa euroa vuonna 2010. Niiden seurauksena koulutuspaikkojen lukumäärä kasvaa 3 050:lla ja työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden piirissä olevien henkilöiden lukumäärä runsaalla 4 700:lla.

Nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi lisärahoitusta kohdistetaan nuorten työllistämiseen ja ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on 50 miljoonaa euroa.

Aikuisväestön osaamisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi lisätään sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta ja oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille.

Jyväskylän seudulla kehitetty uusi rakennemuutoksen hoitamisen toimintamalli, jossa työllistetään erityisesti korkean koulutustason osaajia ja lisätään yrittäjyyttä, on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.

Työllisyystoimenpiteiden piirissä arvioidaan vuonna 2010 olevan keskimäärin 89 500 henkilöä. Aktivointiaste vuonna 2010 on noin 21 prosenttia työttömistä työnhakijoista ja työhallinnon toimenpiteiden piirissä olevista yhteensä. Opetusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan noin 26 miljoonaa euroa, jolla koulutuspaikkojen lukumäärää kasvatetaan vuonna 2010 yhteensä 5 200:lla, kun lisäyksessä on huomioitu myös vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetyt koulutuspaikkalisäykset.

Panostus etsivään nuorisotyöhön miltei kaksinkertaistetaan, 4,65 miljoonaan euroon.

Aikuiskoulutustukea uudistetaan 1.8.2010 alkaen. Työssä oleville tarkoitettua aikuiskoulutusjärjestelmää yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin siten, että työhistoriaan perustuvasta ansaintaperiaatteesta luovuttaisiin. Kahdeksan vuotta työhistoriaa oikeuttaisi aikuiskoulutustuen saantiin yhteensä 18 kuukauden ajan kerran työelämän aikana. Aikuiskoulutustukeen ehdotetaan tämän vuoksi 3,2 miljoonan euron lisämäärärahaa vuodelle 2010. Vuositasolla uudistusten vaikutukset valtionosuuteen arvioidaan noin 6 miljoonaksi euroksi.

Valmistuvien poliisien työllistämiseksi lisätään vuoden 2009 II lisätalousarviossa sekä 2010 talousarviossa määrärahoja yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Poliisin lisävoimavaroja ohjataan erityisesti turvapaikkatutkinnan tehostamiseen.

Syyttäjien rahoitusta lisätään noin miljoonalla eurolla mm. Win Capita -jutun vuoksi. Vankeinhoidon rahoitus turvataan 4 miljoonan euron korotuksella.

Työttömyysturva ja työttömien koulutusetuudet uudistuvat

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan vuoden 2010 alusta lukien. Uudistukset lisäävät menoja runsaalla 104 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on vajaa 25 miljoonaa euroa. Myös työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla oleville ryhdytään maksamaan aktiivitoimenpiteiden ajalta korotettua, liki 100 euron suuruista tukea. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan.

Kuntouttavan työtoiminnan määrärahat lisääntyvät 8,5 miljoonalla eurolla, josta 2,1 miljoonaa euroa suunnataan velvoittavuuden ikärajan poistoon. Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että aktivointisuunnitelman laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan vuoden 2010 alusta lukien. Tämä lisää valtion menoja kaikkiaan 3,1 miljoonaa euroa.

Perusopetusta kehitetään edelleen

Perusopetus paremmaksi -ohjelma jatkuu. Ohjelmaan suunnataan ensi vuonna yhteensä 62 miljoonaa euroa. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa, kun kuluvana vuonna on käytetty 16 miljoonaa euroa. Erityisopetuksen vahvistamista jatketaan. Vuonna 2010 siihen laitetaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kerhotoiminnan tukemiseen ohjataan 8 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen laatukriteerit jalkautetaan kuntiin. Opettajien täydennyskoulutusohjelma OSAAVA käynnistetään ja siihen suunnataan 8 miljoonaa euroa.

Yliopistouudistus etenee

Vuoden 2010 talousarviossa otetaan huomioon uusimuotoisten yliopistojen asema itsenäisinä julkisoikeudellisina laitoksina tai säätiöinä, joiden toimintaa varten myönnettävä valtionrahoitus määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Hallitus esittää Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston säätiöiden pääomaan yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Yliopistouudistukseen liittyviä muutoksia esitetään myös valtion vuoden 2009 toisen lisätalousarvion yhteydessä, jossa päätetään yliopistokiinteistöjä koskevasta järjestelystä sekä yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi myönnettävän valtion rahoituksen toisesta erästä. Yliopistojen verotusta koskevista säännöksistä annetaan erillinen hallituksen esitys. Uusimuotoisille yliopistoille syntyvän työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään.

Kulttuurimäärärahat nousevat kauttaaltaan

Taiteen ja kulttuurin määrärahat nousevat runsaat 51 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien 10,8 miljoonan euron lisäys nostaa teattereiden ja orkestereiden tuen 79 miljoonaan euroon ja 7,0 miljoonan euron lisäys korottaa museoiden valtionosuuden 38 miljoonaan euroon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 463 miljoonaa euroa, mikä on n. 32 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2009. Kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön valtionrahoituksen, mukaan luettuna kulttuurin valtionosuudet, kokonaismäärästä 61 prosenttia myönnetään veikkausvoittovaroista.

Uudistuksia sosiaalietuuksiin

Kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja elatustukea, ei kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alenneta vuonna 2010. Valtion menot kasvavat tämän johdosta 33 miljoonalla eurolla. Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa esitetään jatkettavan siten, että laitoshoidossa oleville vammaisetuuksien saajille maksettaisiin eläkkeensaajan hoitotukea 1.1.2010 lukien.

Suuhygienistin antamaa hoitoa ryhdytään korvaamaan sairausvakuutuksesta.

Opiskelijoiden oikeutta sairauspäivärahaan parannetaan.

Hallitusohjelman mukaisesti isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Osittaista hoitorahaa korotetaan 20 eurolla ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Tämän arvioidaan lisäävän menoja 3,1 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 1,55 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään yhdellä päivällä, mikä lisää valtion menoja 4 miljoonalla eurolla. Turkistuottajien lomituspalvelut käynnistyvät vuonna 2010 siten, että turkistuottajilla on mahdollisuus 14 päivän vuosilomaan ja maksulliseen lisävapaaseen. Tähän varataan 2,6 miljoonaa euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilu alkaa vuoden 2010 alussa ja siihen esitetään 0,3 miljoonaa euroa.

Rokotukset

Tarvittavat influenssarokotteet hankitaan.

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään pneumokokkirokote. Rokote ehkäisee mm. lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta. Lisäksi se vähentää merkittävästi vanhempien ihmisten pneumokokkitulehduksia. Rokotusohjelmaan lisäyksen kustannus on 6 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Veteraanit

Hallitus esittää 50 euroa/kk suuruista veteraanilisää ylimääräistä rintamalisää saavan veteraanin korotettuun ja ylimpään hoitotukeen. Lisäksi rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan esitetään lisättäväksi 1,8 miljoonaa euroa rahoitettavaksi RAY:n kautta.

Kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat ensi vuonna

Virallisen kehitysyhteistyön (ODA) määrärahat ovat vuoden 2010 talousarviossa noin 50 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2009 varsinaisessa talousarviossa. Niiden suhde arvioituun bruttokansantuloon nousee 0,55 prosenttiin. Tämä ylittää 0,51 prosentin tavoitetason vuonna 2010. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat ensi vuonna noin 4 miljoonalla eurolla, joka on 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehyspäätöksessä suunniteltu lisäys.

Maahanmuutosta aiheutuvat menot kasvavat

Kuntakorvauksia pakolaisten vastaanotosta korotetaan ensimmäistä kertaa 16 vuoteen.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin esitetään kuluvalle vuodelle 65,5 ja ensi vuodelle 76 miljoonan euron lisäystä. Panostukset turvapaikkaprosessiin poliisin, Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuksien osalta lyhentävät turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja.

Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa suunnitellut aiesopimukset, jotka kohdistuvat maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotouttamiseen voidaan nyt solmia. Niiden toteuttamiseen tarvittaviin resursseihin varataan 2 miljoonaa.

Valtio tukee rakennusalan työllisyyttä

Rakennusalan vaikeuksia on lievitetty asuntorakentamista ylläpitämällä. Valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusvaltuudet on jo aiemmin kuluvana vuonna korotettu 1 170 miljoonaksi euroksi. Lisätalousarviossa tätä valtuutta korotetaan vielä 500 miljoonalla eurolla. Samalla myös käynnistysavustusvaltuutta nostetaan 32 miljoonalla eurolla vastaamaan kasvavaa tuotantoa.

Valtion tukema asuntotuotanto voi nousta jopa 12 000 asuntoon kuluvana vuonna. Korotetuilla valtuuksilla aloitettavan asuntotuotannon työllisyysvaikutukset kohdistuvat pääosin ensi vuoteen.

Asuntotuotannon korkotukivaltuus säilytetään työllisyyden ylläpitämiseksi korkealla tasolla myös vuonna 2010.

Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisia korjausavustuksia jatketaan ruuhkien välttämiseksi ja laadun varmistamiseksi entisin ehdoin 1.1. - 31.3.2010. Valtuutta varataan 50 miljoonaa euroa. Näiden avustusten myöntämistä jatketaan 1.4. - 31.12.2010 kohdentamalla ne hankkeisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Tähän varataan valtuutta 37 miljoonaa euroa.

Budjetissa turvataan myös valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Talonrakennusalan työttömiä ja lomautettuja muuntokoulutetaan korjausrakentamisen osaajiksi.

Seinäjoki-Oulu -radan rakentaminen etenee

Budjettiriihessä päätettiin varmistaa Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen jatkuminen kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola-Ylivieska -välille.

Myös E 18 Koskenkylä-Kotka -tien rakentaminen käynnistetään ensi vuonna elinkaarihankkeena.

Uusien väylähankkeiden rakentamisen volyymi on ensi vuonna kaikkien aikojen ennätystasolla, 530 miljoonaa euroa.

Sepänkylän ohitustien VT8 ja E18 Haminan ohikulkutien suunnittelua jatketaan vuonna 2010 ja rakennustyöt aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti vuonna 2011.

Kotimaisen lentoliikenteen turvaamiseksi alennetaan lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja 1.9.2009 alkaen vuoden 2011 loppuun.

Hallitus päätti kahden maantielautan aikaistamisesta vuonna 2010.

Hallitus varautuu Kolari-Pajalan sekä Soklin kaivosten liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen erikseen sovittavalla tavalla kaivosyhtiöiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Laajakaistayhteyksien parantamista nopeutetaan

Kansallisen laajakaistahankkeen rahoitukseen varataan 12,5 miljoonaa euroa, jolla tuetaan haja-asutusalueille rakennettavia tietoliikenneyhteyksiä. Hallituksen tavoitteena on, että lähes kaikilla kansalaisilla on jatkossa mahdollisuus saada käyttöönsä huippunopea laajakaista. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on tehokas työllistämiskeino. Lisäksi sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä voidaan nopeuttaa ja varmistaa tietoyhteiskuntaosallisuus kaikkialla Suomessa.

Maatalouden toimintaedellytyksiä turvataan

Kestävän metsätalouden (Kemera) varoja lisättiin 12 miljoonaa euroa vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa. Vuonna 2010 Kemera-varoja edelleen lisätään Kansallisen metsäohjelman (KMO) tavoitteiden mukaisesti ja sillä turvataan mm. kasvavaa energiapuun korjuutuen tarvetta.

Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) siirretään vuoden 2010 talousarvioon hallitusohjelmassa sovittu 30,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa siirretään 8 miljoonaa euroa. Määrärahasiirrot varmistavat, että maatalouden investointitukien rahoitukseen on riittävästi varoja käytettävissä vuonna 2010.

Hallitus varautuu maataloussektorin taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen. Tästä syystä kansallisen tuen valtuutta voidaan käyttää 40 miljoonan euroa kansallisena lisätukena, joka sisältyy komission maitoraporttiin. Päätös tuen kohdentamisesta tehdään komission säädösten valmistuttua kansallisen tuen neuvotteluissa.

Hallitus valmistelee toimenpiteitä taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatilayritysten maksuvalmiuden parantamiseksi. Ehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä.

Luonnonsuojeluun satsataan edelleen

Hallitus panostaa uusien suojelualueiden hankintaan ja kansallispuistojen palveluvarustukseen. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeinen Metso-ohjelma lähes kolminkertaistuu vuonna 2010. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma perustuu maanomistajien omiin suojelualoitteisiin.

Lisärahoitus kansallispuistojen kunnossapitohankkeisiin mahdollistaa työllistäviä kunnostustöitä heikon työllisyyden alueilla, kuten Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Hallitus varautuu osallistumaan Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskuksen rakentamiseen.

Hallitus turvaa tulevia työpaikkoja

Hallitus pitää tärkeänä telakkateollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamista. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esityksiä tarvittavaksi toimenpiteiksi. Hallitus on sitoutunut jatkamaan innovaatiotukea. Päätökset työryhmän esityksen pohjalta hallitus tekee tämän vuoden loppuun mennessä.

Rajavartiolaitokselle myönnetään 57 miljoonan euron tilausvaltuus öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan. Puolustusvoimien Rauma-luokan ohjusveneiden (4 kpl) laivateknisen peruskorjauksen laajentamiseen lisätään tilausvaltuutta 10 miljoonaa euroa vuosille 2010 - 2011. Vuoden 2010 menojen maksuosuus on 5 miljoonaa euroa.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahoja lisätään vuodelle 2010 noin 83 miljoonalla eurolla yhteensä noin 561 miljoonaan euroon. Lisäksi työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden rahoitukseen on tarkoitus kohdentaa talousarviossa ESR-ohjelmaan varattua rahoitusta.

Hallitus panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä jo tälle vuodelle. Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi vuonna käyttöön otettava uusi tukimuoto tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.

Osaamisen varmistamiseksi teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä tuetaan ensi vuonna ennätyksellisellä 870,8 miljoonalla eurolla. Lisäystä vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon nähden on 63,4 miljoonaa euroa.

Erityisesti yrityksiä tukevan Tekesin myöntämisvaltuuteen tulee 54,5 miljoonan euron lisäys. Lisäksi jo kuluvalle vuodelle yrityksille suunnattavaa valtuutta lisätään 29 miljoonalla eurolla.

Julkisen rahoituksen rooli on taantumassa korostunut myös yritysten viennin edistämisessä. Yritysten kansainvälistymishankkeiden tukemiseen lisätään noin 6 miljoonaa euroa. Lisäpanostuksia suunnataan erityisesti puutuote- ja puurakentamisen aloille sekä ympäristöteknologiaan.

EU-ohjelmien varojen käyttöä aiennetaan niin, että vuoden 2012 valtuuksista 20 prosenttia eli 87 miljoonaa euroa otetaan käyttöön jo ensi vuonna. Yhteensä alueita tukevia rakennerahastovaltuuksia on käytettävissä eri hankkeisiin ensi vuodelle 534,9 miljoonaa euroa. Samalla varojen etupainotteinen käyttö mahdollistaa kuntien rahoitusosuuden tilapäisen huojennuksen 25 prosentista 15 prosenttiin. Kuntien tulee kuitenkin korvata huojennus ohjelmakauden lopulla.

Hallituksen veroratkaisut

Hallitus on sopinut, että arvonlisäverokantoja muutetaan 1. heinäkuuta 2010 lukien. Muutos toteutetaan siten, että yleinen arvonlisäverokanta nostetaan 22 prosentista 23 prosenttiin, elintarvikkeiden ja rehujen arvonlisäverokanta 12 prosentista 13 prosenttiin sekä mm. kirjojen, lääkkeiden, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, joukkoliikenteen 8 prosentista 9 prosenttiin. Samanaikaisesti toteutetaan ravintolaruuan arvonlisäverokannan lasku 22 prosentista 13 prosenttiin, jolloin ravintolaruuan arvonlisäverokanta asettuu samalle tasolle kuin kaupasta ostettavien elintarvikkeiden arvonlisäverokanta.

Arvonlisäverokantojen muutos nostaa vuositasolla valtion arvonlisäverokertymää 426 miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 arvonlisäveronkertymä kasvaa noin 133 miljoonalla eurolla.

Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä 1480 eurosta 2200 euroon. Esimerkiksi sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa ja työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien käytettävissä olevat tulot nousevat keskimäärin lähes 180 euroa vuodessa.

Perusvähennyksen korotuksen lisäksi veroperusteita lievennetään ansiotason nousua vastaavasti. Veroperustemuutosten tarkoituksena on myös estää työn verotuksen kiristymistä ensi vuonna, kun palkansaajamaksuihin on odotettavissa korotuksia. Eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Yhteensä muutosten arvioidaan alentavan verotuottoja noin 1 060 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus, 375 miljoonaa euroa, kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 maksun korotus kompensoidaan täysimääräisesti työntekijöille. Valtio sitoutuu takaamaan työttömyysvakuusrahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa.

Hallitus esittää, että yritysten maksuvaikeuksien helpottamiseksi alennetaan verotuksen viivästyskorkoja ensi vuodeksi 7 prosenttiin. Näin tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevat yritykset voivat hakea maksujärjestelyllä lisäaikaa verojensa maksamiseen kohtuullisemmalla korolla. Tällä hetkellä verotuksen viivästyskorko on 11,5 prosenttia, ja sen odotetaan laskevaan 8 prosenttiin ilman esitettyä muutosta.

Pitkäaikaissäästämisen verotusta uudistetaan siten, että vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin kohdistuva verotuki laajennetaan koskemaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annettavan lain mukaisia säästösopimuksia.

Työsuhdematkalippu säädetään verovapaaksi eduksi 200 euroon asti ja sen lisäksi 600 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Viimeksi mainitulla vaihteluvälillä lipun verotusarvo on aina 400 euroa.

Pellon luovuttamisesta ammattimaista maataloutta harjoittaville maatalousyrittäjille syntyvät luovutusvoitot ovat verovapaita vuosina 2009 - 2010, mikä alentaa pääomatuloveron tuottoa noin 10 miljoonalla eurolla vuonna 2010.

Suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseksi tonnistoverolakia muutetaan siten, että varustamoyhtiöillä tulee olemaan vuosina 2009 - 2011 mahdollisuus hakeutua 10 vuoden pituiseksi kaudeksi tonnistoverotuksen piiriin. Tämä pienentää varustamoyhtiöiden maksamia yhteisöveroja. Yhteisöveron vähentymistä korvaa tonnistoverotuksen perusteella maksettava vero, joka kuitenkin on suhteellisen pieni. Yhteisöveron tuoton arvioidaan alentuvan noin 10 miljoonaa euroa.

Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa korotetaan noin 5 prosenttia vuoden 2010 alusta. Irtotupakan veroa korotetaan kuitenkin 15 prosenttia. Verotuotto kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 loppupuolella otetaan käyttöön makeisvero ja korotetaan virvoitusjuomaveroa. Nämä muutokset lisäävät verotuottoa vuositasolla 100 milj. eurolla.

Tuloarviot tippuvat edelleen

Kuluvan vuoden verotuloarvio, joka sisältää myös kahden lisäbudjetin vähennykset, on vajaat 5,8 miljardia euroa alempi verrattuna vuoden 2008 tilinpäätökseen. Vuoden 2010 verotuloarvio on tästä vielä vajaat 0,5 miljardia alempi. Verotulojen arvioidaan vähenevän 1,4 prosenttia vuonna 2010. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia, ja korkotulojen ja voiton tuloutusten alenevan noin viidenneksellä.

Talouden kääntyminen taantumaan on alentanut voimakkaasti suhdanneherkkien yhteisö- ja pääomatuloverojen tuottoa vuonna 2009. Yritysten tulokset heikentyvät voimakkaasti vuonna 2009 ja kotitalouksien pääomatulojen arvioidaan laskevan neljänneksellä. Lisäksi kuluvan vuoden valtion yhteisöverokertymää pienentää se, että valtion osuutta yhteisöveron tuotosta alennettiin kuntien ja seurakuntien hyväksi väliaikaisesti 10,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009 - 2011. Vuonna 2010 valtion yhteisöverokertymän arvioidaan kasvavan, mutta ansiotulo- ja arvonlisäveron tuotto alenee edelleen sekä tulopohjien alenemisen että veroratkaisujen seurauksena.

Palkkatulojen ja kotitalouksien kulutusmenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna prosentilla ja pääomatulojen 1 1/2 prosentilla, mutta sekä ansio- ja pääomatuloverojen että arvonlisäveron tuoton arvioidaan alenevan noin 4 prosenttia. Ansio- ja pääomatuloverotuottoa pienentää tuloverotuksen kiristymistä estävät veroperustemuutokset ja palkansaajan maksujen nousu niiden vähennyskelpoisuuden kautta.

Budjetin tunnuslukuja

Työllisyyden ylläpito, työttömyyden hoito ja kuntien ahdingon helpottaminen vaativat uusia toimia. Hallitus kohdentaa noin 230 miljoonaa euroa uudelleen tärkeistä menoista näihin vielä tärkeämpiin. Uudelleenkohdennuksia tehdään kaikilta hallinnonaloilta. Virastojen toimintamenoja alennetaan yhteensä 56 miljoonalla eurolla. Kansaneläkerahaston maksuvalmiusvaatimusta alennetaan kertaluonteisesti 5 prosentista 3,5 prosenttiin, mikä vähentää valtion menoja 38 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien materiaalihankintoja alennetaan 18 miljoonalla eurolla. Rekkaparkin rakentamisesta luovutaan.

Kehykseen luettavat menot kasvavat vuonna 2010 vajaalla 1 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2009 varsinaiseen talousarvioon ja noin 600 miljoonalla eurolla verrattuna vuodelle 2009 budjetoituun.

Vuoden 2009 toinen lisätalousarvioesitys on 2,2 miljardia euroa alijäämäinen ja valtion talousarvioesitys vuodelle 2010 on 13,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämät katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2010 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 78 miljardia euroa, mikä on noin 44 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Korkomenoiksi arvioidaan 1,9 miljardia euroa vuonna 2009 ja 2,1 miljardia euroa vuonna 2010. Velkakannan kasvaessa ja yleisen korkotason palatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvotasoa odotettavissa on lähivuosina valtionvelan korkomenojen mittava kasvu.

Elpyminen alkanee verkkaisesti vuonna 2010

Viime syksynä Suomen viennin supistumisen kautta tullut talouden taantumakierre syveni kuluvan vuoden talvella. Talouden toimeliaisuus on kesän aikana edelleen heikentynyt, mutta bruttokansantuotteen laskuvauhti ei enää nopeudu. Kansainvälisen talouden supistumisvauhti on myös rauhoittumassa ja rahoitusmarkkinoiden häiriö lieventynyt.

Kokonaistuotannon arvioidaan alkuvuoden jyrkän laskun seurauksena supistuvan vuositasolla 6 prosenttia vuonna 2009. Vuonna 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan puoli prosenttia, mikäli Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti.

Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny palkkojen noususta ja valtion tuloveron kevennyksistä huolimatta. Lukumääräisesti suurimmalla osalla kotitalouksista reaaliset ansiotulot kuitenkin kasvavat tänä vuonna.

Kotitaloudet ovat lisänneet säästämistään merkittävästi ja kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 prosenttia. Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden lisääntyessä kulutus supistuu edelleen hieman. Kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan tänä vuonna vain 0,1 prosenttia ja 1 prosentti vuonna 2010.

Työpaikat vähenevät paitsi viennin supistumisen myös kotimaisen kysynnän laskun seurauksena. Vuonna 2009 työllisten määrä vähenee yli 90 000 henkilöllä ja työllisyysaste laskee lähes kolmella prosenttiyksiköllä alle 68 prosenttiin. Vuonna 2010 työllisten määrä vähenee edelleen 64 000 henkilöllä ja työllisyysaste painuu 66 prosenttiin. Vastaavasti työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9 prosenttia ja vuonna 2010 nousee 10 1/2 prosenttiin.