Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston kanslia kerää kokemuksia valtioneuvosto.fi-sivuston käytöstä ja kehittämistarpeista. Auta kehittämistyössä ja vastaa lyhyeen verkkokyselyyn

Hakuilmoitus: Hanketuki suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön vuosille 2023–2026 on haettavana

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 24.1.2022 13.09
Uutinen

Ulkoministeriö avaa hanketuen hakukierroksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille vuosille 2023–2026. Hakukierros on käynnissä 24.1.2022–4.3.2022. Alustavasti tälle hakukierrokselle on suunniteltu rahoitusta yhteensä noin 21 miljoonaa euroa vuosille 2023–2026.

Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa.

Hanketuki on harkinnanvaraista valtionavustusta, jonka myöntämisessä ja käytössä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään valtionavustuslain 7 §:ssä.

Hanketuen instrumenttikuvauksen mukaan hanketuki suomalaisille kansalaisjärjestöille on tärkeä kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyön muoto ja osa Suomen kehityspolitiikan toimeenpanoa. Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet lisäävät Suomen kehitysyhteistyön monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta asiantuntija-aloillaan ja toimintatavoillaan kehittyvissä maissa eri puolilla maailmaa. Kansalaisyhteiskuntalinjauksen (2017) mukaan kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on sekä kehityspoliittinen tavoite että keino edistää Suomen muita kehityspoliittisia tavoitteita ja YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteita. Hanketuella edistetään myös Suomen ulkopoliittisia tavoitteita, kuten ihmisoikeuspolitiikan tavoitteita.

Hanketukea voi hakea hakuilmoituksen kriteerit täyttäville kehitysyhteistyöhankkeille. Avustusta voi hakea myös aiemmin avustusta saaneiden hankkeiden jatkamiseksi. Hanketukea myönnetään ainoastaan hankkeiden toiminnalliseen vaiheeseen ml. rahoituskauden aikana toteuttavat arvioinnit. Hanketuki on määräaikaista.

Ulkoministeriö myöntää valtionavustusta käytettäväksi valtionavustuslain sekä valtionavustusten yleisehtojen, hanketuen lisäehtojen ja eettisten sääntöjen mukaisesti. Hakijoiden tulee tutustua näihin ehtoihin ennen avustuksen hakemista. Ulkoministeriö voi myös asettaa valtionavustuspäätöksiin erityisehtoja. Hanketuen ehtojen mukaisesti valtionavustuksella voidaan kattaa vuosittain enintään 85 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Jos hankkeen pääasiallinen tavoite on edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista, voidaan valtionavustuksella kattaa 92,5 prosenttia vuosittaisista kuluista. Hakijan tulee ehtojen mukaisesti kattaa omarahoituksellaan jäljelle jäävä osuus hankkeen kuluista.

Haku ei velvoita ulkoministeriötä myöntämään valtionavustusta kaikille hakijoille eikä hakijan hakemaa avustusta täysimääräisenä. Mikäli hakijalle myönnetään avustusta haettua vähemmän, mahdollisen valtionavustuksen myöntämisen jälkeen hakijan tulee toimittaa ministeriölle myöntöön sopeutetut asiakirjat valtionavustuspäätöksessä annettavan ohjeistuksen sekä mahdollisten erityisehtojen mukaisesti.

Avustuksen hakeminen

Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee tehdä perustietoilmoitus ulkoministeriön sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakemiseen tarvittavan sähköisen asioinnin tunnuksen saa perustietoilmoituksen vastaanottokuittauksesta, jonka takia perustietoilmoitus on syytä jättää hyvissä ajoin ennen haun päättymistä (4.3.2022). Perustietoilmoitusta voi tarvittaessa täydentää sen vireillepanon jälkeen.

Hakijan tulee laatia valtionavustushakemus liitteineen ulkoministeriön hakulomakkeelle tämän hakuilmoituksen ja lomakkeen täyttämistä koskevien ohjeiden mukaisesti. Uudelle hankkeelle ja jatkohankkeelle on erilliset hakulomakkeet. Hakemus liitteineen toimitetaan ulkoministeriön sähköisen asiointipalvelun kautta ja sen voi toimittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Hakemukseen tulee liittää tämän hakuilmoituksen kohdassa ”Liitteet” mainitut asiakirjat hakulomakkeen täyttöohjeen mukaisesti. 

Tunnistautuminen ulkoministeriön sähköiseen asiointipalveluun tapahtuu suomi.fi -palvelun kautta. Perustietoilmoitus, hakulomake ja mahdolliset täydennysilmoitukset on tallennuksen jälkeen laitettava vireille painamalla ”pane vireille” -nappulaa. Ulkoministeriön sähköisen asioinnin käytöstä ohjeistetaan ulkoministeriön verkkosivulla. Sähköisessä asioinnissa vireille pantavien lomakkeiden maksimitiedostokoko on 10 Mt. Tarvittaessa osan liitteistä voi toimittaa täydennysilmoituksella.

Hakemusten liitteineen tulee olla ulkoministeriössä viimeistään 4.3.2022 klo 16.15. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.

Hakulomakkeen pakolliset liitteet ovat:
  • Liite 1. Hakemusta koskevat lisätiedot (enintään 8 sivua)
  • Liite 2. Aiesopimus/-sopimukset kumppani(e)n kanssa.
  • Liite 3. Tulosmatriisi
  • Liite 4. Riskimatriisi
  • Liite 5. Vakuutus (suomeksi tai ruotsiksi)

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan hakulomake ja pakolliset liitteet. Liitteen 1 osalta ministeriö ei huomioi mahdollista ilmoitetun enimmäissivumäärän ylittävää osaa. Hakemukseen ei tule liittää muita asiakirjoja.

Hanketuen instrumenttikuvaus, yleisehdot, hanketuen lisäehdot ja eettiset säännöt sekä hakulomakkeet ja hakemusten liitteitä koskevat ohjeet löytyvät Hanketuen verkkosivulta. Lisäksi ulkoministeriön kehitysyhteistyötä koskevat ohjeet ja linjaukset löytyvät ulkoministeriön verkkosivuilta.

Hakija voi toimittaa hakukierrosta koskevia kysymyksiä kansalaisyhteiskuntayksikköön sähköpostitse osoitteeseen [email protected] 14.2.2022 asti otsikolla ”Hanketukihaku 2022”. Vastaukset julkaistaan ulkoministeriön hanketuen verkkosivuilla kahdessa erässä: 31.1.2022 mennessä vastaanotettuihin kysymyksiin vastataan viimeistään 7.2.2022 ja 14.2.2022 mennessä vastaanotettuihin kysymyksiin vastataan viimeistään 18.2.2022.

Hakemukset liitteineen ovat lähtökohtaisesti julkisia ja tulevat julkisiksi, kun valtionavustuspäätökset on tehty. Hakijoilla on tarvittaessa mahdollisuus perustella asiakirjoista salassapitoa edellyttävät kohdat. Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkisuus arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti julkisuuslain (621/1999) ja muun lainsäädännön nojalla. Ulkoministeriö päättää sille toimitettujen asiakirjojen julkisuudesta.

Arviointikriteerit hanketuen hakukierrokselle 2022

Hakemusten arviointi koostuu vähimmäisvaatimuksista, laadullisista arviointi-kriteereistä ja kokonaisharkinnasta. Hakemukset eivät etene laadulliseen arviointiin, mikäli vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Hakijaa koskevat vähimmäisvaatimukset:

a. Valtionavustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle tai säätiölle, joka haun avautuessa on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta.

Hanketta ja hakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

b. Hakemus sisältää kaikki yllä mainitut pakolliset liitteet.

c. Hanke edistää vähintään yhtä Suomen kehityspolitiikan painopistealuetta: naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistaminen, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikkojen luominen, koulutus, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat, ilmastonmuutos ja luonnonvarat. 

d. Hakija on esittänyt hakemuksessaan selvityksen vaadittavasta omarahoitusosuudesta valtionavustusten käyttöä koskevien yleisehtojen ja hanketuen lisäehtojen mukaisesti.

e. Hanketta toteutetaan OECD:n kehitysapukomitean DAC:n määrittämässä kehittyvässä maassa/kehittyvissä maissa. 

f. Hankkeessa on kohdemaassa paikallinen yhteistyökumppani, jonka kanssa hakijalla on aiesopimus hankkeen toteutusta varten.

g. Hanke vahvistaa paikallista kansalaisyhteiskuntaa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen 2017 mukaisesti.

h. Hanke on vähintään ihmisoikeussensitiivisellä tasolla ulkoministeriön Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen-yleisohjeen (2015)  määritelmän mukaisesti.

i. Hakija on hakemuksessaan selvittänyt valmiutensa toteuttaa Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavien tavoitteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, vammaisinkluusio, ilmastokestävyys, vähäpäästöinen kehitys) vähimmäistasona ilmoitetun ”do no harm” -tason. (Ks. Guideline for the Cross-Cutting Objectives in the Finnish Development Policy and Cooperation, s. 3 ja 5).

Hakemukset arvioidaan seuraavien laadullisten kriteerien perusteella:

1. Hankkeen hyödynsaajien - sekä oikeudenhaltijoiden että vastuunkantajien - valinta, osallistuminen ja omistajuus käyvät selkeästi ilmi. Hanke huomioi selkeästi ja konkreettisesti hankkeen kannalta keskeisten ryhmien kuten naisten ja tyttöjen, haavoittuvassa asemassa olevien, vammaisten henkilöiden sekä moniperusteisesti syrjittyjen henkilöiden ja ryhmien oikeuksien toteutumisen.

2. Hakemuksesta ilmenee selkeästi, mikä on hankkeella tavoiteltava realistinen muutos. Hankkeella on looginen tulosketju ja tulostavoitteiden saavuttamista todentavat mittarit. Hankkeella on suunnitelma ml. keinot ja aikataulu tulostavoitteiden lähtötason (ns. baseline) määrittämiseksi. Hanke sisältää selkeän ja tarkoituksenmukaisen seuranta- ja arviointisuunnitelman. Hanke sisältää tuloksista viestintää sekä Suomessa että kohdemaassa.

3. Hakemuksesta ilmenee kumppanin keskeinen rooli hankkeen suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa. Hanke perustuu paikallisen kumppanin tavoitteisiin ja tukee kumppanin strategiaa sekä vaikuttamistyötä. Päätöksenteko sekä muut roolit ja vastuut kohdemaan kumppanin ja suomalaisen järjestön välillä ilmenevät selkeästi hakemuksesta.

4. Hakemus sisältää realistisen ja monipuolisen analyysin tulosten kestävyydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Analyysin tulee sisältää kestävyyttä tukevat ja heikentävät tekijät sekä kestävyyteen vaikuttavat oletukset.

5. Hakijalla ja/tai sen kumppaneilla on erityistä asiantuntemusta hankkeen toimialalta ja toimintaympäristöstä. Hakija huomioi hakemuksessa toimintaympäristön erityispiirteet ml. riskit sekä hankkeen tavoitteiden ja toimialan kannalta relevantit toimijat sekä kansalliset tavoitteet ja strategiat.

6. Hankkeen riskianalyysi ja riskienhallintasuunnitelma ovat kattavia ja realistisia hankkeen toimeenpanon kannalta. Hakemuksessa on tunnistettu hankkeen kannalta relevantit ulkoiset ja sisäiset riskit ja tunnistettu niiden todennäköisyys ja vaikutus. Hakemuksesta käyvät ilmi hakijan ja paikalliskumppanin vastuut ja roolit sekä kuinka riskejä ehkäistään ja kuinka on varauduttu korjaaviin toimenpiteisiin. Riskienhallinnassa on huomioitu ministeriön eettiset säännöt (ml. korruptio sekä seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö).

7. Hankkeen aikataulu, budjetti ja henkilöresurssit ovat tavoitteiden ja toteutuksen sekä hakijan ja paikallisen kumppanin/kumppanien kapasiteetin kannalta realistisia. Hakemus sisältää budjettikohtien perustelut, erityisesti henkilöstö- ja/tai asiantuntijakulut. Kulurakenteesta tulee selkeästi esiin paikallisen kumppanin rooli/osuus.

Kokonaisharkinta

Ylläolevien vähimmäisvaatimusten ja laadullisten kriteerien lisäksi ulkoministeriö käyttää kokonaisharkintaa suhteessa yksittäisiin hakemuksiin sekä tuettavien hankkeiden kokonaisuuteen suhteessa käytössä olevaan määrärahaan ja hankkeiden toteutukseen. Kokonaisuuden osalta huomioidaan myös hankkeiden kohdistuminen OECD:n luokituksen mukaisiin vähiten kehittyneisiin maihin (ns. LDC-maat) ja/tai hauraisiin valtioihin.

Yksittäisten hakemusten osalta kokonaisharkinnan elementtejä ovat yhtäältä hakemuksen muodostaman kokonaisuuden eheys sekä toisaalta rahoitettavaksi esitettävän hankkeen tarkoituksenmukaisuus ja lisäarvo suhteessa:

  • Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin
  • Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen
  • Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin
  • kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen
  • hanketuen instrumenttikuvaukseen, ehtoihin ja rajoituksiin
  • muuhun Suomen kehitysyhteistyörahoituksella tuettuun toimintaan sekä
  • Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmiin. 

Osana kokonaisharkintaa huomioidaan myös hankkeen tavoitteiden kannalta lisäarvoa tuova tarkoituksenmukainen sidosryhmä- ja monitoimijayhteistyö Suomessa ja kohdemaassa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä yksityisen sektorin, muiden järjestöjen, kuntien tai oppilaitosten kanssa.

Ulkoministeriö käyttää lisäksi kokonaisharkinnassa hakijasta ja hakijan aiemmasta valtionavustuksen käytöstä ulkoministeriölle kertyneitä, todennettavissa olevia kokemuksia ja arvioita.

Hanketuen muistilista

  •  Kysymyksiä voi toimittaa 14.2.2022 asti. Vastaukset julkaistaan ulkoministeriön verkkosivuilla 7.2. ja 18.2.2022.
  •  Perustietoilmoitus on syytä jättää hyvissä ajoin ennen haun päättymistä, sillä hakemiseen tarvittavan sähköisen asioinnin tunnuksen saa perustietoilmoituksen vastaanottokuittauksessa.
  •  Hakemuksen tulee olla ulkoministeriössä viimeistään 4.3.2022 klo 16.15. Tämä määräaika on ehdoton. Kun lataat hakemuksen sähköiselle asiointitilille, varmistathan, että painat myös ”Pane vireille” -nappia.

Tämän jälkeen hakemukset käsitellään ja valtionavustuspäätökset tehdään ministeriössä.

 
Sivun alkuun