Hallituksen kestävyystiekartta kokoaa yhteen sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja tavoitteet vuodelle 2030

Hallitus julkisti puoliväliriihessä kestävyystiekartan, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta.

Kehitys on kestävää, kun ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet toteutuvat ja tukevat toisiaan. Hallitus päätti puoliväliriihessä selkeyttää kestävyyden osa-alueiden keskinäistä riippuvuutta ja niiden yhteensovittamista. Työ tehdään vuoden 2022 kehysriiheen mennessä.

Kestävyystiekartan toimeenpanossa huomioidaan toimien vaikutus julkiseen talouteen. Toimia toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa valtion menokehyksen puitteissa.

Koronapandemia toi haasteita sosiaaliselle kestävyydelle – hallituksen tavoitteena maailman vakain yhteiskunta vuonna 2030

Hallituksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä pienentää tuloeroja ja tukea oikeusvaltion toimintaa Suomessa ja globaalisti sekä edistää hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren.

Tiekartassa on tunnistettu koronapandemian aiheuttamat haasteet sosiaaliselle kestävyydelle. Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuutta, koska monet pandemian sosiaaliset vaikutukset ovat kasautuneet samoille henkilöille. Haittavaikutuksia on etenkin lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin. Työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut koronapandemian aikana. Rajoitustoimet ovat hankaloittaneet myös yritysten toimintaa. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitustoimet hyydyttivät monia sosiaalipalveluja, ja palveluvajeiden kasvaessa ja pitkittyessä on riskinä, että ihmisten elämäntilanteet vaikeutuvat merkittävästi. Suomen globaalin vastuun osalta koronapandemia on tuonut erityisiä haasteita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiselle kansainvälisesti.

Hallituksen tavoitteena vuoden 2030 Suomi on maailman vakain yhteiskunta, jossa perus- ja ihmisoikeuksien sekä demokratian toteutuminen ja kansalaisten turvallisuus ovat korkealla tasolla.

Tiekartassa asetettu sosiaalisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:

• Suomessa luottamus ja turvallisuus ovat korkealla tasolla
• Suomi on tasa-arvon kärkimaa 
• Suomessa köyhyys ja osattomuus ovat vähentyneet, työtä on useammalla 
• Suomessa yhdenvertaisuus toteutuu, koko väestön hyvinvoinnista pidetään huolta 
• Suomessa osaaminen, koulutus sekä sivistys ovat korkealla tasolla

Taloudellinen kestävyys – julkisen talouden velkasuhteen taitto vaatii mittavia toimenpiteitä

Ihmisarvoisten ja laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävällä tavalla. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, johon kestävyystiekartassa erityisesti keskitytään. 

Julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Koronapandemia on vauhdittanut valtion velkaantumista ja syventänyt julkisen talouden alijäämää, joskin velkaantuminen on ollut kriisin aikana euromaiden keskiarvoa vähäisempää. Julkisen talouden riskejä kasvattavat myös valtion takaus- ja takuuvastuiden korkea taso ja nopea kasvu. Julkista taloutta ovat heikentäneet väestön ikääntyminen sekä talouskasvun vaimeneminen. Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Suomen työllisyysaste on myös merkittävästi muita Pohjoismaita matalampi, vaikka työllisyyskehitys oli hyvää ennen koronakriisiä ja koronakriisin aikana huomattavasti ennakoitua parempaa. Onnistuneesti mitoitettu finanssipolitiikka on vähentänyt koronpandemian aikana talouden kriisin syvyyttä ja parantanut talouden nopean toipumisen edellytyksiä.

Ilman julkista taloutta vahvistavia toimia velkaantuminen jatkuu myös koronakriisin jälkeen. Julkisen talouden menoja lisää ikääntyneen väestön määrän kasvu, mikä lisää erityisesti hoivamenoja, mutta myös eläke- ja terveysmenoja. Samaan aikaan työikäisen väestön määrän supistuminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa. 

Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta.

Hallituksen tavoitteena on taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu 2020-luvun puolivälissä. Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä turvaavia toimia tulee jatkaa myös kuluvan vaalikauden jälkeen. Toimenpiteillä pyritään lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä sekä vahvistamaan talouskasvun edellytyksiä mm. vahvistamalla suomalaisen tuotannon kilpailukykyä, lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa ja vahvistamalla osaamistasoa ja jatkuvaa oppimista. Taloudellista kestävyyttä edistetään myös julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta vahvistavin toimin sekä toteuttamalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Tiekartassa asetetut taloudellisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:

• Suomen työllisyysaste on kasvanut hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä ja työllisyysaste on hyvää pohjoismaista tasoa.
• Suomi on houkutteleva paikka elää, tehdä työtä ja yrittää
• Suomen julkisen hallinnon palvelut ovat laadultaan ja kustannusvaikuttavuudeltaan huippuluokkaa

Ekologinen kestävyys vaatii luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämistä sekä siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja biotalouteen

Ekologisen kestävyyden tavoitteena on turvata ympäristön ja luonnon hyvinvointi, ekosysteemien toiminta ja uusiutumiskyky nyt ja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita, ja vaikuttavat merkittävästi ekologisen kestävyyden toteutumiseen.

Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen, biotalouden ja kiertotalouden edistäminen, ruokajärjestelmän kestävöittäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Hallitus pyrkii uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen ja korvaamiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Hallitus pyrkii fossiilisten energianlähteiden käytön vähentämiseen ja edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä elinkeinoelämän kestävää uudistumista. Hallitus tavoittelee ekologisen kestävyyden toteutumista Suomessa ja globaalisti.

Suomessa kehitys on lupaavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta lisätoimia tarvitaan. Luonnon monimuotoisuus on kehittynyt 2000-luvulla kokonaisuudessaan kielteiseen suuntaan. Luonnonvarojenkäytöllä on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Suomen luonnonvarojen kokonaiskäyttö on Tilastokeskuksen mukaan yli kaksinkertaistunut vuoden 1975 tasosta. Suomessa kotimainen materiaalinkulutus henkeä kohden on Euroopan suurinta.

Tiekartassa asetetut ekologisen kestävyyden tavoitteet vuodelle 2030:

• Suomi etenee vauhdikkaasti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
• Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytetty
• Suomen vesistöjen ja erityisesti rannikkovesien ekologinen tila on parantumassa
• Resurssituottavuus ja kiertotalousaste ovat parantuneet ja uusiutumattomien luonnonvarojen kotimainen kulutus on kääntynyt laskuun
• Suomalainen julkinen päätöksenteko on luontoa kunnioittavaa

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998