Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta

Hallitus esittää liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaista rajoittamista sekä maskipakkoa pahimmille epidemia-alueille. Tärkein tavoite on vähentää kontakteja ja lähikontakteja muiden ihmisten kanssa alueilla, joissa koronavirustauti leviää kiihtyvästi ja hallitsemattomasti. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle torstaina 25. maaliskuuta.

//Hallitus peruutti esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta -VNK:n tiedote 31.3.//

Rajoitukset otettaisiin käyttöön erillisellä valtioneuvoston asetuksella alueilla, joilla epidemia ei ole enää torjuttavissa muilla toimilla.

Tilanne erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä on niin uhkaava, että taudin ilmaantuvuuden kasvaessa nykyisellä vauhdilla sairaanhoidon tarve kasvaa merkittävästi ja erikoissairaanhoidon kantokyky ylittyy lähiviikkojen kuluessa 50–75 %:n todennäköisyydellä. Tällä hetkellä leviävät uudet virusmuunnokset ovat 30–50 % helpommin tarttuvia kuin epidemian alussa levinnyt alkuperäinen koronavirus. Helsingin ja Uudenmaan alueella arviolta jo kaksi kolmasosaa uusista koronavirustapauksista on virusmuunnosten aiheuttamia, Varsinais-Suomessa lähes puolet.

Liikkumista voitaisiin rajoittaa enintään kolme viikkoa kerrallaan

Liikkumisrajoitusten piiriin kuuluvilla alueilla kotoa tai asuinpaikasta olisi oikeus lähteä vain välttämättömästä syystä tai ulkoilun takia. 

Virkistäytymis- tai kuntoilutarkoituksessa tapahtuva ulkoilu olisi sallittua samaan talouteen kuuluvien tai enintään kahden muun henkilön kanssa. Ulkona liikkuessa olisi pidettävä riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Kotieläimiä voisi ulkoiluttaa.

Vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneet lapset voisivat ulkoilla ja leikkiä ulkona yhdessä muiden lasten kanssa. 

Kotiin tai asuinpaikkaan on aina oikeus palata. Rajoitusalueella asuinkunnasta voisi poistua tai tulla toisesta kunnasta rajoitusalueelle vain välttämättömästä syystä. 

Sallittua olisi myös liikkuminen maahan saapumiseksi ja maasta lähtemiseksi.

Rajoitukset voitaisiin asettaa enintään 21 vuorokaudeksi, ja ne olisivat voimassa vain välttämättömän ajan. Niiden voimassaoloa voitaisiin jatkaa enintään 21 vuorokautta kerrallaan. 

Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan lisäksi kasvomaskipakkoa niillä alueilla, joilla liikkumisrajoitukset ovat voimassa. Vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen tulisi käyttää kasvomaskia sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Poliisi voisi määrätä maskipakon rikkomisesta 40 euron rikesakon.

Liikkuminen olisi sallittua vain välttämättömästä syystä

Välttämätön liikkuminen olisi sallittua: 

1) elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi

2) pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi

3) terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävään viranomaisasiointiin

4) virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi

5) varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain (628/1998) tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) mukaiseen opetukseen tai toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavaan tutkinnon kokeeseen osallistumisen vuoksi

6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle

7) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi

8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn vuoksi

9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa

10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi

11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten

12) henkilön tai samaan talouteen kuuluvan toisen henkilön* omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa tai käytössä* olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi

13) pelastuslaissa (379/2011) ja muissa laeissa tarkoitettujen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.

Jos liikkumisrajoitukset otetaan käyttöön, niiden yksityiskohdista viestitään laajasti ja monikielisesti eri viestintäkanavissa. Tehokkaalla viestinnällä pyritään varmistamaan, että tieto rajoituksista tavoittaa rajoitusalueella asuvat, työskentelevät ja liikkuvat ihmiset. 

Liikkumisrajoitusten valvonta kuuluisi poliisille

Henkilön olisi annettava poliisin pyynnöstä selvitys liikkumisensa syystä ja määränpäästä. Poliisi ei voisi estää asetuksen mukaisesta välttämättömästä syystä liikkuvaa henkilöä. Poliisi voisi määrätä väkijoukon hajaantumaan ja ottaa rajoitusta rikkovan henkilön kiinni sekä määrätä sakon rajoitusten rikkomisesta. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti. Lakia ei sovellettaisi Ahvenanmaan maakunnassa.

* lihavoitu teksti lisätty 25.3. klo 16.15

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Timo Lankinen, p. 0295 160 300, [email protected], ja viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, p. 040 536 4821, [email protected], valtioneuvoston kanslia