Hallitus keskusteli epidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tarkastelevista skenaarioista
Hallitus keskusteli neuvottelussaan 9. joulukuuta hallituksen käyttöön laadituista skenaarioista. Skenaarioita on kolme, ja niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun.
Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tarkastelutaso on strateginen, eikä toimenpiteitä ole muistiossa käsitelty yksityiskohtaisesti.
Skenaariot ovat:
- Riitävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
- Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa
- Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin
Ensimmäisessä skenaariossa tautitapausten ilmaantuvuus painetaan riittävän voimakkailla rajoitustoimilla takaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Tarvittava rajoitusten kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Rajoitustoimia varaudutaan kiristämään myöhemmin uudelleen.
Toisessa skenaariossa voimassa olevat rajoitustoimet hidastavat epidemian kulkua. Epidemiatilanne kiihtyy kuitenkin asteittain, jolloin tilanteen hallitsemiseksi on tarpeen turvautua alkuperäisiä rajoitustoimia laajempiin ja tiukempiin rajoitustoimiin.
Kolmannessa skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää aluksi vähäiseksi, ja epidemia kiihtyy nopeasti ja voimakkaasti. Seurauksena ajaudutaan myöhemmin toteuttamaan laajoja ja merkittäviä rajoitustoimia.
Nopeilla ja päättäväisillä toimilla suotuisin tulos
Skenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen. Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.
Vaikutukset ovat samansuuntaisia kaikissa tarkastelluissa osioissa: terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ja kuormitus, bruttokansantuotteen kehitys ja työllisyys ja SOTE-palvelut laajemmin.
Epidemiatilanteeseen liittyvän epävarmuuden vaikutukset ovat kaikissa skenaarioissa saman suuntaiset. Tämä on merkittävä tekijä paitsi väestön kokeman stressin, myös elinkeinoelämän näkymien kannalta. Mitä suurempaa on epidemiatilanteen epävarmuus, sitä enemmän se heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja tätä kautta talouden toimeliaisuutta.
Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset.
Tarkastellut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan mallinnuksiin ja laskelmiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja epidemialle. Skenaarioihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka koskee muun muassa väestön käyttäytymistä epidemiatilanteen jatkuessa.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jouni Varanka, valtioneuvoston kanslia, p. 050 592 0606, johtaja Mika Salminen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [email protected], strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio Pulkki, johtaja Pasi Pohjola, [email protected], sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö, p. 02955 30006.