Hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistusta
Hallitus on tiistaina 5. kesäkuuta linjannut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkoa iltakoulussaan. Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen, jonka tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen tulevaisuudessa kaikkialla Suomessa.
Hallituksen tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntauudistuksen päämääränä on muodostaa mahdollisimman vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa.
Hallitus linjasi, että rakennelakityöryhmä valmistelee tarkemman ehdotuksen vahvan peruskunnan kriteereistä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen johtama hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee ehdotuksen kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Rakennelakiehdotus lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.
Kunnilta päätökset 1.4.2014 mennessä
Hallitus tulee kannustamaan kuntia tekemään tarvittavat muutokset suuntaamalla kunnille yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen 1.4.2014 mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua 2015/2017, kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään vuoden 2017 alusta.
Valtio varautuu avustamaan kuntajakoselvityksiä. Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa.
Vahva peruskunta myös sote-palvelujen perusta
Kuntien ja mahdollisten sote-alueiden vastuuta palveluiden järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin ja turvattava hoitoketjut, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin.
Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu.
Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle vuoden loppuun mennessä tarkennetun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi osana kuntarakenteen uudistamista.
Hallitus keskusteli vahvan peruskunnan kriteereistä
Hallitus keskusteli iltakoulussa rakennelakiin sisällytettävistä vahvan peruskunnan suuntaa-antavista kriteereistä. Hallituksen mukaan rakennelakiin tulee sisällyttää yleiset kuntajaon kehittämisen tavoitteet, jossa huomioidaan alueen kokonaisuus sekä väestöpohjaa, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta koskevat kriteerit.
Vahva peruskunta pystyy kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.
Kuntajakolain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on jo nykyisin elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Väestöpohjakriteerien tarkoitus on turvata sellaisen kuntarakenteen muodostuminen, joka vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä ja tuloksekkaasta kehittämistyöstä. Kuntien suurempi väestöpohja vähentää yhteistoimintatarvetta ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista.
Hallitus asettaa kunnille myös työssäkäyntiin ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä tavoitteita. Työssäkäyntikriteerien tulee kuvata työssäkäynnin alueellista suuntautumista ja olla sidoksissa kuntajaon kehittämisen yleisten tavoitteiden kanssa. Yhdyskuntarakennekriteerien tulee olla sellaisia kuntarajoista riippumattomia fyysis-toiminnallisia alueita, joiden osalta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen vaatisi em. asioita koskevan päätöksenteon kokoamista yhtä kuntaa laajemmalla alueella erityyppisen kuntien välisen kilpailun ja osaoptimoinnin vähentämiseksi sekä koko alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamiseksi.
Talouden osalta tarkastelussa olisi samat kriteerit kuin ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien osalta eli vuosikate, lainakanta, kertynyt alijäämä ja tuloveroprosentti.
Rakennelakia valmisteleva työryhmä tulee valmistelemaan myös ehdotukset tarvittavista poikkeusperusteista sekä menettelytavoista poikkeusten osalta.
Rakennelaki korvaa puitelain
Rakennelaki korvaa Paras-puitelain. Hallitus linjasi, että valtioneuvosto käyttää tarvittaessa puitelaissa säädettyä toimivaltaa velvoittaa kunnat pysymään ilmoittamissaan yhteistoimintaratkaisuissaan.
Hallitusohjelman mukaisesti erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyä tehostetaan säätämällä valtioneuvostolle mahdollisuus ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, jos kunnan kyky peruspalvelujen järjestämiseen on vaarantunut eivätkä kuntalaiset saa tarvitsemiaan palveluja.
Tukea muutokseen
Kuntia tuetaan kaikissa eri vaiheissa eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Kuntien avuksi käynnistetään muun muassa kuntien tietohallintoon liittyvä muutostukiohjelma ja panostetaan lähipalvelujen tehokkaaseen kehittämiseen.
Suurten kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistämiseksi ja tukemiseksi asetetaan eri ministeriöistä koottu tukiryhmä. Valtio varautuu tukemaan suurten kaupunkiseutujen rakenneuudistusta erillisillä kasvua ja kehitystä tukevilla sopimuksilla. Samassa yhteydessä myös tehtävänjakoa valtion ja kuntien välillä on mahdollista uudistaa.
Metropolialue
Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Selvitetään erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa.
Kuntien kuuleminen
Uudistus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Kuntia kuullaan seuraavan kerran syksyllä 2012 lausuntokierroksella, jonka aikana kunnilla on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa rakennelain luonnoksesta ja sote-palvelurakenneselvityksestä.
Kuntauudistus on kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtinosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi. Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat. Uudistus valmistellaan aikataulullisesti siten, että kokonaisuuden pääpiirteet ovat tiedossa ensi keväänä rakennelain astuessa voimaan.
Kuntien henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena ja varmistetaan henkilöstön osallisuus uudistuksen onnistumiseksi. Kuntauudistuksen kielelliset vaikutukset arvioidaan ja huomioidaan perustuslakivaliokunnan aikaisempia linjauksia kuntajaosta ja hallintouudistuksesta.
Lisätietoja: ylijohtaja Päivi Laajala, p. 040 482 7046, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, p. 050 430 8113, ministeri Virkkusen erityisavustaja Laura Rissanen, p. 041 540 4505, valtiovarainministeriö sekä ministeri Guzenina-Richardsonin erityisavustaja Erkki Papunen, p. 050 312 2332 (sote-asiat), sosiaali- ja terveysministeriö