Hallitus sopi tulevien vuosien talouslinjauksista
Hallitus on sopinut vuoden 2016 budjettiesityksestä. Budjettiriihessä sovittiin myös vuosien 2016−2019 julkisen talouden suunnitelmasta sekä työllisyyttä vahvistavasta lisätalousarvioesityksestä vuodelle 2015.
Vuoden 2016 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 miljardia euroa. Talousarvioesitys sisältää hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimet, jotka ensi vuonna alentavat valtion menoja ja lisäävät maksutuloja yhteensä noin 0,8 miljardilla eurolla.
Vuoden 2016 budjettiesityksen tulot ja menot
Vuoden 2016 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 49,1 miljardia euroa, josta verotulojen osuus on 40,8 miljardia euroa. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin kahdella prosentilla vuonna 2016 verrattuna edellisvuoden budjettiin. Veropohjien kasvu on jäämässä vaatimattomaksi hitaan kokonaistuotannon kasvun takia. Hallitusohjelman mukaisesti työn verotusta kevennetään. Vuoden 2016 veronkorotukset kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen.
Vaikka sopeutustoimet alentavat valtion menoja, on määrärahataso vuonna 2016 vain hieman alempi kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Menoja nostavat hallituksen kärkihankkeet sekä mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, eläkkeensaajien asumistukeen kohdistuvien leikkausten lievennys, turvapaikanhakijat sekä puolustusmateriaalihankintojen ajoitusmuutokset.
Tiedotteen liitteessä on poimintoja budjetin verotus- ja määrärahamuutoksista.
Valtionvelan kasvu jatkuu 5 miljardin euron vuosivauhdilla
Vuoden 2016 budjettiesityksessä alijäämän arvioidaan olevan 5 miljardia euroa. Valtionvelan määrä vuoden 2016 lopussa nousisi noin 106 miljardiin euroon, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2019 valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 120 miljardiin euroon.
Taulukko, ks. liite
Julkisen talouden suunnitelma toimii myös Suomen vakausohjelmana
Hallitus päätti budjettiriihessään myös ensimmäisestä julkisen talouden suunnitelmastaan. JTS sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen lisäksi mm. rahoitusasematavoitteet ja kuntatalouden menorajoitteen. Valtiontalouden kehyspäätös luo sitovan nelivuotisen kehyksen. Suunnitelmassa hallitus asetti hallituskaudelle seuraavat rahoitusasematavoitteet:
- valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
- kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon
- työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa kokonaistuotantoon
- muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa.
Suunnitelma on samalla Suomen vakausohjelma, joka toimitetaan EU:n komissiolle. Se vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.
Julkista taloutta sopeutetaan
Hallitusohjelmassa sovittiin menoja vähentävistä tai maksutuloja korottavista toimenpiteistä, joilla tavoitellaan julkisen talouden noin 4 miljardin euron nettomääräistä sopeutusta vuoden 2019 tasolla. Veroperustemuutosten vaikutukset eivät sisälly tähän kokonaisuuteen. Nämä hallitusohjelmassa sovitut sopeutustoimenpiteet on pääsääntöisesti sisällytetty vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja vuosien 2016—2019 julkisen talouden suunnitelmaan (pl. muutama asia, joiden valmistelu on vielä liian varhaisessa vaiheessa vaikutusten arvioimiseksi). Lisäksi eräiden toimenpiteiden vaikutukset ovat täsmentyneet valmistelun aikana. Esimerkiksi indeksikorotusten jäädyttämisillä saavutettavan säästön arvio on alentunut hallitusohjelman aikaisista vaikutusarvioista aiempaa matalampien hintaennusteiden takia.
Päätettyjen menotoimenpiteiden ja maksutulokorotusten nettomääräinen vaikutus julkiseen talouteen on arviolta noin 3,5 miljardia euroa vuoden 2019 tasolla. Hallitusohjelman mukaisten sopeutustavoitteiden saavuttamiseksi on hallitus tehnyt eräitä lisäsäästöpäätöksiä, kuten suurimpana KEL- ja elinkustannusindeksisidonnaisten etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen.
Jatkossa valtion kunnille aiheuttamilla menoilla on yläraja
Kuntien talous on lähivuosina koetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen, ja alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla.
Julkisen talouden suunnitelmassa asetettu kuntatalouden rahoitusasematavoite (alijäämä korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon) merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä.
Päävastuu kuntatalouden sopeutuksesta on valtiolla, mutta myös kunnilla itsellään on merkittävä vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta. Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tueksi hallitus on asettanut kuntatalouden menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta.
Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa ja vuosina 2017 - 2019 noin 10,5 miljardia euroa. Hallitusohjelma sisältää useita kuntien menojen kasvua hillitseviä ja siten kuntataloutta vahvistavia toimia.
Hallituksen päätöksenteon perustana synkät talousnäkymät
Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuonna. Työttömyysaste nousee lähelle kymmentä prosenttia kuluvana vuonna, ja sen ennustetaan pysyvän edelleen korkeana. Vuonna 2016 työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä.
Investointien suotuisan kehityksen myötä vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan runsas prosentti. Kuluttajahintojen arvioidaan laskevan hienoisesti tänä vuonna. Ensi vuonna hintojen nousu kiihtyy mutta pysyy maltillisena.
Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvämmin alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkinen talous on alijäämäinen myös ensi vuonna, joskin sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu aiheuttaa pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle.
Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen määrittelemän kolmen prosentin viitearvon vuonna 2014. Tämä raja ylittynee myös kuluvana vuonna. Euroopan komission kesäkuun arvion mukaan hallituksen vuodelle 2016 päättämät sopeutustoimet riittävät pienentämään julkisyhteisöjen alijäämän alle kolmen prosentin ensi vuonna, mikä tarkoittaa alijäämäkriteerin täyttymistä.
Vaikka velka ylittää 60 prosentin rajan tänä vuonna, ja velkakriteeri rikkoutuu vuodesta 2016 eteenpäin, tämä ei vielä johda liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämiseen. Komissio arvioi kesäkuussa, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei ole perusteltua. Suomi on näin ollen edelleen vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osassa ja siihen kohdistuvat sen mukaiset vaatimukset.
Kolmannessa lisätalousarviossa työllisyyden parantamiseen 25 milj. euroa
Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Erityisesti ICT-alalla on kesän aikana ilmoitettu laajoista irtisanomisista.
Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan lisäystä 21,6 miljoonaa euroa johtuen työttömyyden kasvusta ja Microsoftin irtisanomisista. Lisäksi ehdotetaan lisämäärärahaa ELY:jen ja TE-toimistojen toimintamenoihin irtisanomistilanteiden käsittelyn helpottamiseksi.
Korkeakoulutettujen koulutukseen ehdotetaan 1,35 miljoonan euron lisäystä ja ammatilliseen lisäkoulutukseen 1 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisärahoituksen turvin voidaan tarjota koulutusta yhteensä noin 750 henkilölle. Lisäksi ehdotetaan 5 milj. euron lisäystä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.
Lisäksi kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä kolmen miljoonan euron lisäystä Poliisin ja Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin turvapaikkapäätöksenteon sujuvuuden turvaamiseksi. Ajoneuvojen romutuspalkkiokokeiluun ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä, jotta kokeilua voidaan jatkaa vuoden loppuun.
Maatalouden kannattavuuden ja maatilojen maksuvalmiuden turvaamiseen ehdotetaan 20 milj. euron panostusta.
Lisätalousarviossa tuloarvioita korotetaan nettomääräisesti 6 miljoonaa euroa. Muutostarpeen taustalla ovat alkuvuoden verokertymätiedot.
Lisätalousarvioesitys hyväksytään valtioneuvoston istunnossa 17. syyskuuta, jonka jälkeen se julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Kärkihankkeiden rahoitus varmistui
Hallitus on päättänyt 1,6 miljardin euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016 - 2018. Vuonna 2016 kärkihankerahoitusta käytetään noin 220 miljoonaa euroa. Lisäksi korjausvelan pienentämiseen ehdotetaan 100 miljoonaa euroa.
Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Rahoituksesta 330 miljoonaa euroa katetaan kehyksissä olleen Pisararadan rahoituksen purkamisella.
Vuoden 2016 talousarvioesitys hyväksytään valtioneuvostossa 28. syyskuuta, jonka jälkeen se myös julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla. Valtioneuvostossa päätetään samana päivänä julkisen talouden suunnitelmasta. Talousarvioesitykset pohjautuvat valtiovarainministeriön uuteen suhdanne-ennusteeseen, joka julkaistaan 28. syyskuuta valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa.
Poimintoja vuoden 2016 talousarviosta sekä julkisen talouden suunnitelmasta 2016 - 2019, ks. liite
Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki, p. 040 705 2593, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 160 404, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236 ja valtiovarainministerin erityisavustaja Suvi Aherto, p. 050 349 6121