Hallitusohjelman toteuttaminen on loppusuoralla - Sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden toimissa on edetty kriisivuosista huolimatta

Hallitusohjelman toteuttamisessa on edetty, vaikka koronapandemialla, Venäjän hyökkäyssodan seurauksilla sekä energia- ja kustannuskriisien hallinnalla on ollut merkittävä vaikutus hallituskauden työhön.

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut edistää aktiivisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä niitä yhteen sovittaen.

Hallitusohjelman toteutumista konkreettisina toimenpiteinä on seurattu valtioneuvoston kanslian strategiaosastolla, ja sitä voi tarkastella verkkosivustolla.

Työllisyystavoite saavutettu, sote-uudistus voimaan

Hallitus on saavuttanut 75 %:n työllisyysastetavoitteensa. Tammikuussa työllisyysasteen trendi eli pitkän aikavälin kehitystä kuvaava luku oli 74,2% prosenttia. Laskentatavan muutos huomioiden luku vastaa vanhalla laskutavalla 75,1 %:n tasoa. Työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) siirtyvät kuntiin ja alueiden vastuulle vuodesta 2025 lähtien. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta.

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus astui voimaan vuoden 2023 alussa. Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastuspalvelut koko Suomessa, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa matalan kynnyksen palvelujen toimivuutta. Uudistuksen tavoitteena on myös vastata väestön ikärakenteen aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsemisen nopeuttamisesta on myös päätetty.

Hallituskauden aikana on parannettu perusturvaa, nostettu kansan- ja takuueläkkeitä ja toteutettu perhevapaauudistus. Perhevapaauudistuksella edistetään lasten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, perhe-elämän joustavuutta ja naisten asemaa työmarkkinoilla. 

Ilmastolaki voimaan, luonnonsuojeluun lisärahoitusta

Ilmastolaki hyväksyttiin toukokuussa 2022. Uuden ilmastolain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Tuulivoiman osuus energiantuotannosta on kasvanut merkittävästi hallituksen tavoitteen mukaisesti.

Öljylämmityksestä ja kiivihiilestä luopumista on myös avustettu. Energiaverotusta on muutettu siten, että siinä otetaan ilmasto aiempaa enemmän huomioon. Hallitus on aloittanut valmistelun toimista, joilla maankäyttösektorin pienentyneitä hiilinieluja vahvistetaan.

Luonnonsuojelun rahoitusta on kasvatettu keskimäärin yli sadalla miljoonalla eurolla vuositasolla ja Suomen kansallispuistoverkostoa on laajennettu. Metsähallituksen omistajapolitiikkaa on myös päivitetty huomioimaan paremmin ympäristö ja ilmasto. Joulukuussa hyväksyttiin uusi luonnonsuojelulaki, jonka tavoitteena on turvata entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia palveluja. Myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjattiin lakiin.

Koulutus- ja tutkimuspanostuksilla rakennetaan tulevaa

Hallitus on laajentanut oppivelvollisuutta ja toteuttanut maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Kyseessä on suurin koulu-uudistus sitten peruskoulun. Koulutuksen rahoitusta on myös kaikilla asteilla kasvatettu. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen suhdelukuja on pienennetty, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettu, varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea kehitetty ja varhaiskasvatusmaksuja alennettu. Esi- ja peruskoulussa on esimerkiksi ennaltaehkäisty poissaoloja sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla, parannettu oppilas- ja opiskelijahuollon laatua ja saavutettavuutta sekä edistetty koulutuksellista tasa-arvoa erilaisin toimin. Lisäksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on ohjattu lisäresursseja.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut laki velvoittaa nostamaan Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on päätetty tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimesta. Se aktivoi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä lisäämään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaansa. 

Politiikan uudistaminen: tarkempaa tietoa päätöksentekoon

Turvallisuuden ja oikeudenhoidon edistämisen konkreettisia toimenpiteitä ovat olleet muun muassa seksuaalirikoslain laaja uudistus sekä laki positiivisestä luottorekisteristä.
Hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 sovittiin kuudesta politiikan uudistamisen lupauksesta, joiden tavoitteena on vaalia demokraattista järjestelmää ja edistää kansalaisten tasa-arvoa sekä luottamusta yhteiskuntaan. Osa lupauksista on liittynyt toimintatapojen kehittämiseen, kuten päätöksenteon tietopohjaisuuden vahvistamiseen. Näitä ovat esimerkiksi aiempaa tarkempaa analyysiä tuottava Datahuone sekä Kansalaispulssi-kysely ja Kansallisten dialogien toimintamalli, jolla edistetään uudenlaista yhteiskunnallista vuoropuhelua.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Hanna Kivistö, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 309