Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui
Perustulokokeilua selvittävä tutkimusryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa malleista, joilla perustuloa voidaan kokeilla käytännössä. Tutkimusryhmä luovutti esiselvityksensä 30. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.
Raportti kerää yhteen olemassa olevaa tietoa erilaisista perustulomalleista ja niihin liittyneistä kokeiluista ja tuloksista. Lisäksi siinä arvioidaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia. Valtioneuvosto tekee esiselvityksen pohjalta päätöksen etenemistavoista, kokeilun toteuttamiseen tarvittavan kokeilulain valmistelusta, kokeiltavasta mallista tai malleista ja koeasetelmasta. Näitä linjauksia tutkimusryhmä täsmentää ja kehittää loppuraporttiinsa. Loppuraportin on oltava valmis 15. marraskuuta 2016.
Perustulokokeilu on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja yksi sen kärkihankkeista. Hanke on käynnistetty vuoden 2016 kestävällä selvityshankkeella perustulon toteuttamisesta. Varsinainen perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017–2018 ja hankkeen tulokset arvioitaisiin vuonna 2019. Perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Eri mallien soveltuminen kokeiluun
Esiselvityksessä pohditaan puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Puhdas perustulo voisi korvata suuren osan tämän hetkisestä syyperusteisesta sosiaaliturvasta. Tästä johtuen etuuden tulisi olla huomattavan suuri. Malli olisi kuitenkin varsin kallis. Osittainen perustulo puolestaan yhtenäistäisi suuren osan nykyisiä perusturvaetuuksia ja ansiosidonnaiset etuudet jäisivät suurelta osalta ennalleen. Osittaista perustulomallia simuloidaan eri etuustasoilla ja eri asumiskustannuksilla kannustinvaikutusten selvittämiseksi.
Kokeiluun valtakunnallinen ja alueellinen otanta
Itse perustulokokeiluun työryhmä ehdottaa kaksiosaista otantaa: satunnaistettu valtakunnallinen otanta ja ulkoisvaikutusten tarkastelemiseksi alueellinen, intensiivisempi otanta. Kokeilun kannalta kiinnostavista ryhmistä voidaan tehdä painotettu otanta. Koeasetelmaan liittyy perustuslaillisia ja muita oikeudellisia reunaehtoja, joita pohditaan kattavasti raportissa.
Raportin mukaan perustulo ratkaisisi väliinputoamis- ja byrokratiaongelmia, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan kaikkia kannustinongelmia. Kannustinongelmien poistaminen vaatii useiden eri sosiaali- ja veropolitiikan osien uudistamista. Sosiaalipolitiikan kannalta pulmallisia tapauksia ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat, korkeita vuokria maksavat yksinhuoltajat, joiden kannustinongelmia on vaikea ratkaista puuttumatta sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuteen. Kannustinmittareita olisi helppo kaunistaa alentamalla sosiaaliturvan vähimmäistasoa. Tästä seuraisi kuitenkin köyhyyden lisääntyminen ja toimeentulovaikeuksien pahentuminen.
Osittainen perustulo lähtökohtana
Raportissa todetaan, että negatiivisen tuloveron kokeiluun tarvittaisiin toimiva tulorekisteri. Yhdysvaltalaiset kokeet ovat osoittaneet, että ihmisten omaan ilmoitukseen perustuvat kokeilut eivät anna luotettavia tuloksia. Vahvasti ehdolliseen ja vastikkeelliseen perustuloon liittyy puolestaan kontrolliongelmia: miten määritellään vastikkeellisuuden vaatima osallistumisen aste, kuka valvoo ja kirjaa ehtojen täyttymisen. Tämän kaltainen kokeilu jäisi asetelmaltaan pienimuotoiseksi.
Työryhmä arvioi, että perusturvajärjestelmää yhtenäistämällä osittaiseksi perustuloksi kokeilusta saadaan arvokkaita tuloksia. Koska perustulo ja negatiivinen tulovero toimivat yksilön kannalta samalla tavalla, kokeilemalla osittaista perustuloa saadaan hyödyllistä tietoa myös negatiivisen tuloveron toiminnasta. Kokeilu voidaan toteuttaa Kelan maksualustalla ilman tulorekisteriäkin. Kun kokeiluun voidaan käyttää myös Kelan etuuksia, otoskokoa voidaan tuntuvasti laajentaa, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja mahdollistaa myös erillisryhmien tarkastelun.
Taustaksi
Valtioneuvoston kanslia järjesti perustulokokeilun suunnittelusta kilpailutuksen vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanomäärärahoista. Arviointien jälkeen selvitystehtävä annettiin Kelan, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen, Sitran, ajatushautomo Tänkin sekä Suomen yrittäjien muodostamalle konsortiolle, jonka toimintaan osallistuu myös Kuntaliitto. Hanke on osa valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Tutkimusryhmä on kuullut suomalaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita. Se on kuullut akatemiaprofessori Kaarlo Tuoria perustuslain ja koeasetelmien sekä perustuslain ja perusturvan tason välisissä kysymyksissä. Vero-oikeudellisissa kysymyksissä tutkimusryhmä on konsultoinut Aalto-yliopiston emeritusprofessori Heikki Niskakangasta.
Ideasta kokeiluun? Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista
Liite perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta
Lisätietoja: yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas, Kela, p. 0400 261 158; www.kela.fi/perustulokokeilu, johtaja Heikki Palm, STM, p. 0295 163 171, [email protected] sekä projektipäällikkö Sari Löytökorpi, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 187 (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta)