Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi laskuun vuonna 2024

Kehitysyhteistyörahoituksen määrä laski vuonna 2024 Suomessa ja kansainvälisesti. Venäjän hyökkäyssodasta kärsivä Ukraina on kolmatta vuotta perättäin Suomelta eniten kehitysyhteistyörahoitusta saanut maa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti tänään järjestön kehitysapukomitea DACiin kuuluvien maiden vuoden 2024 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot. Ukraina oli edelleen suurin yksittäinen kehitysyhteistyörahoitusta saanut maa. DACin jäsenmaat käyttivät vuonna 2024 kehitysyhteistyövaroja Ukrainan tukemiseen yhteensä 14,3 miljardia euroa (15,5 miljardia dollaria). Kansainvälisen kehitysrahoituksen kokonaismäärä kääntyi laskuun usean vuoden kasvun jälkeen.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksen määrä edellisvuotta pienempi

Suomi raportoi kehitysyhteistyömenoja vuonna 2024 kokonaisuudessaan 1302 miljoonaa euroa. Alustavien tietojen mukaan summa vastasi 0,47 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Määrä on 165 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Prosentuaalisesti kehitysyhteistyömenot laskivat 12,9 prosenttia vuodesta 2023.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön ja Tuki Ukrainalle -momentin osuus oli 647 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 654 miljoonaa euroa. Muuhun kehitysyhteistyöhön kuuluvat muun muassa Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä osuus pakolaisten vastaanottokuluista.

Suurimmat erot edellisvuoteen näkyvät maaohjelmien lakkauttamisessa ja maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön määrän laskuna. Maittain kohdennettu rahoitus oli 74 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Uusia kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia ei tilastoitu vuodelle 2024, mutta ensimmäinen, 1,5 miljoonan euron suuruinen pääoman palautus kirjattiin vuonna 2024 Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n ilmastorahastosta.

Kehitysrahoitusta monenkeskisten järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta, Ukrainaan eniten rahoitusta

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta vuonna 2024 merkittävä osa kanavoitiin EU:n (339 miljoonaa euroa), YK:n (252 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (58 miljoonaa euroa) kautta. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta ohjattiin 121 miljoonaa euroa tukea. Tämä sisältää myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta ohjatun humanitaarisen avun.

Vähiten kehittyneisiin maihin kohdistui arviolta 289 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoitusta, mikä vastaa 0,10 prosenttia bruttokansantulosta. Summassa on mukana monenkeskisten järjestöjen kautta kanavoitu tuki.

Ukraina pysyi Suomen suurimpana kehitysyhteistyön kumppanimaana: 34 miljoonan euron maksatusten lisäksi 25 miljoonaa euroa siirrettiin Finnfundin pääoman korottamiseen Ukrainaan kohdistuvia sijoituksia ja lainoja varten. Tuki Ukrainalle -momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuodessa. Suoran kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi ukrainalaisten pakolaismenoja raportoitiin Suomen julkiseksi kehitysyhteistyöksi.

Kehitysyhteistyömenoihin lukeutuu myös humanitaarinen apu, jota Suomi antoi viime vuonna yhteensä 127 miljoonaa euroa. Humanitaarisella avulla vastataan äkillisiin luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksiin ja lievitetään inhimillistä hätää.

Julkinen kehitysyhteistyö muissa OECD- ja EU-maissa

Kansainvälisesti kehitysyhteistyön kokonaismäärä oli vuonna 2024 yhteensä 212 miljardia dollaria (196 miljardia euroa), mikä oli 7,1 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. YK:ssa hyväksytyn 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenmaista ylittivät Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,33 %. 

EU ja sen jäsenmaat olivat yhdessä suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n DAC-jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä noin 82 miljardia euroa (88,7 miljardia dollaria), mikä vastaa 42 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysyhteistyöstä. Summa on 0,47 prosenttia EU:n DAC-jäsenmaiden bruttokansantulosta. Menot laskivat 8,6 prosenttia vuodesta 2023. Rahoitustason muutosta kuvaavissa prosenteissa on huomioitu inflaation vaikutus.
 

OECD:n kehitysapukomitean DAC:in jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 10 maassa ja vähenivät 22 maassa.

Lopulliset vuotta 2024 koskevat tilastot julkaistaan vuoden 2025 lopussa. Niissä tarkentuu vielä muun muassa tuen alueellinen kohdentuminen. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua bruttokansantulon tarkentuessa.