Kehityspoliittinen toimikunta tutustui Tigrayn humanitaariseen tilanteeseen ja Suomen kehitysyhteistyön saavutuksiin Etiopiassa

Kansanedustajista koostuva Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) delegaatio vieraili 24.–30. marraskuuta Etiopiassa tutustumassa Tigrayn humanitaariseen tilanteeseen ja Suomen kehitysyhteistyön maaohjelman tuloksiin. Delegaatiota johti KPT:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.). Mukana olivat myös kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.), Tuomas Kettunen (kesk.), Ari Koponen (ps.) ja Sari Tanus (kd.).

Delegaatio vieraili Mekellessä Tigrayn alueella Etiopian pohjoisosassa, jossa kaksi vuotta sitten sovittu rauha on hauras. Konfliktia on luonnehdittu tämän vuosituhannen verisimmäksi ja se on aiheuttanut edelleen jatkuvan laajan humanitaarisen kriisin.

Tutustumiskohteisiin kuului seksuaalisesta väkivallasta selviytyneiden naisten turvatalo, joka tarjoaa sairaanhoitoa ja psykososiaalista tukea sekä ammatillisia kursseja. Seksuaalinen väkivalta on ollut Tigrayn alueella systemaattinen sodankäynnin väline, jonka uhriksi on Tigrayn naisjärjestön mukaan joutunut noin 126 000 naista. Turvataloa tukevat muun muassa Suomen Punainen Risti, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja YK:n väestörahasto (UNFPA).

Delegaatio vieraili myös maan sisäisten pakolaisten leirillä Mekellessä, jossa Suomen tukemaa hanketta toteuttavat Unicef ja Pelastakaa Lapset.

”Nämä lapset ovat jo kertaalleen menettäneet kaiken. Näimme, miten mahdollisuus käydä koulua antaa tulevaisuudentoivoa humanitaarisen kriisin keskellä. Hienoa, että Suomi huomioi erityisesti vammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat lapset”, KPT:n varapuheenjohtaja Jani Kokko sanoo.

Etiopian humanitaarinen tilanne on kokonaisuudessaan erittäin moniulotteinen ja se on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yli 21 miljoonaa etiopialaista on humanitaarisen avun tarpeessa. Heistä lapsia on 12 miljoonaa ja naisia 4,7 miljoonaa. Etiopiassa yli 4,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista asuu väliaikaisissa suojissa tai paikallisissa yhteisöissä eri puolilla maata. Taustatekijöinä ovat muun muassa konfliktien, väkivallan, ilmastonmuutoksen ja epidemioiden yhdistelmä. Etiopia vastaanottaa kolmanneksi eniten pakolaisia maailmassa muun muassa Etelä-Sudanista, Sudanista ja Somaliasta.

Kansainvälinen apu on tarpeisiin nähden täysin riittämätön. YK:n hätäaputoimiston (OCHA) Etiopia-suunnitelman rahoituksesta on katettu tänä vuonna vain neljäsosa. Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan vain 40 prosenttia arvioidusta ruoka-avun tarpeesta pystytään kattamaan Tigrayssa ensi vuonna.

Suomen tukema kehitysyhteistyö sai kiitosta

Suomen tukemista kehityshankkeista tutustumiskohteina Etiopiassa olivat maanhallintaan keskittyvä REILA-hanke sekä vesi- ja sanitaatioalan yhteistyöhanke COWASH ja inklusiivisen opetuksen resurssikeskus Hawassan kaupungissa.

Delegaatio piti hankkeiden huomattavimpina saavutuksina muun muassa maanhallinnan rekisteröintijärjestelmän merkitystä sukupuolten tasa-arvolle, koska se mahdollistaa nyt myös naisten maahallintaoikeudet. Lisäksi järjestelmällä on potentiaalia levitä koko maan kattavaksi standardiksi. Vesi- ja sanitaatioalan COWASH-yhteistyö on tuonut yhteensä noin 5,5 miljoonaa ihmistä puhtaan juomaveden piiriin. 80 prosenttia kaikista terveysongelmista on vesilähtöisiä. Erityisesti maaseudulla juomaveden noutomatkat ovat kuormittaneet naisia ja tyttöjä sekä lisänneet väkivallan riskiä. Inklusiivisen opetuksen osalta Suomen tuella on kehitetty viittomakieltä, sen opetusta ja oppimateriaaleja.

Pääkaupunki Addis Abebassa kansanedustajat vierailivat Etiopian parlamentissa ja ulkoministeriössä sekä tapasivat EU:n, kansallista vakautta ja yhtenäisyyttä ajavan Kansallisen vuoropuhelun komission (National Dialogue Commission, NDC) sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjä edustajia.