Kehityspolitiikan selonteko edistää Suomen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta
Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä periaatteiden, arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta sekä terävöittää kehityspolitiikkaa. Johdonmukainen kehityspolitiikka on edellytys tulosten saavuttamiseksi.
Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Sen valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä ja sitä laadittaessa on kuultu laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Työn tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.
Selonteko vahvistaa kehityspolitiikan olevan erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin. Kehityspolitiikalla Suomi edistää kestävää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita.
”Suomi on saavuttanut kehitysyhteistyöllä hyviä tuloksia ja on Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta. Ylivaalikautiset periaatteet varmistavat, että kehityspolitiikan suunta pysyy selkeänä – näin meillä on parhaat mahdollisuudet tehdä työstä mahdollisimman vaikuttavaa”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.
Kehityspolitiikan tavoitteet nousevat Suomen vahvuuksista ja niitä edistetään yhteistyöllä
Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman yhteiskunnan, kuten yhdenvertaisuuden ja talouden perustan vahvistaminen.
Suomi painottaa kehityspolitiikassaan sen omiin arvoihin ja vahvuuksiin perustuvia teemoja. Näitä ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, laadukas koulutus, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Lisäksi Suomi antaa humanitaarista apua akuuteista kriiseistä kärsivien ihmisten auttamiseksi.
Selonteko myös uudistaa kehityspolitiikkaa. Keskiöön nousevat muun muassa innovaatioiden ja digitalisaation kasvava rooli, sillä niiden kautta voidaan löytää uusia ratkaisuja, joilla tuetaan myönteistä kehitystä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ilmastopainotus, kestävä vihreä kasvu, puhdas energia ja kiertotalous ovat olennainen osa työtä.
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö nojautuvat entistä vahvemmin suomalaisen julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten aktiiviseen osallistumiseen ja niiden välisiin vahvoihin kumppanuuksiin. Tärkeässä asemassa on kansainvälinen yhteistyö kumppanimaiden, monenkeskisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kanssa.
”Kumppanuuksien avulla Suomi voi olla kokoaan suurempi ja saada aikaan ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien kehitykseen myönteisesti vaikuttavia tuloksia tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla. Kehitysyhteistyö luo myös järjestöille, yrityksille ja muulle yhteiskunnalle uusia mahdollisuuksia verkostoitua ja laajentaa yhteistyötä myös kaupalliselle puolelle”, ministeri Skinnari sanoo.
Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittain
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitustarve on arvioitu maailmanlaajuisesti vuositasolla tuhansien miljardien eurojen suuruiseksi, ja vajeesta huomattava osa kohdentuu kehittyviin maihin. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut siihen, että kaikki tarkoituksenmukainen kansainvälinen rahoitus, sekä yksityinen että kehittyvien maiden kansallinen rahoitus, suunnataan tukemaan paremmin kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteena on, että maat pystyvät ajan myötä itse rahoittamaan oman hyvinvointinsa, taloutensa vahvistumisen ja riittävän verotuskyvyn kautta.
Suomi on sitoutunut YK:ssa tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:stä tukena vähiten kehittyneille maille. Vuoden 2019 hallitusohjelma edellyttää aikataulutetun tiekartan laatimista YK-tavoitteen saavuttamiseksi.
Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittain ja suunnitelmallisesti useamman vaalikauden aikana. Tavoitevuodeksi 0,7 prosentin tason saavuttamisessa asetetaan vuosi 2030. Vähiten kehittyneitä maita koskeva 0,2 prosentin tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian.
Lisätietoja:
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin erityisavustaja Kirsi Airio, p. 050 574 1729
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]