Kehysriihestä Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmille lisärahoitusta ja askelmerkit keskeisten hankkeiden toteuttamiselle
Hallitus linjasi kehysriihessään Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien keskeisten toimenpiteiden kuten erityistalousalueiden kokeiluselvityksen käynnistämisestä sekä liikenne- ja infrastruktuuri-investointien kohteista ja lisäresursseista.
Alueohjelmat sisältävät toimenpiteitä muun muassa kestävään kasvuun ja uudistaviin investointeihin, osaamiseen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen sekä alueiden saavutettavuuteen. Ohjelmien toimeenpano kestää koko hallituskauden, ja osa toimenpiteistä jatkuu myös sen jälkeen.
”Hallituksen kehysriihestä saatiin lisärahoitusta ja strategista ohjausta keskeisten toimenpiteiden konkretisoimiseksi ja edelleen vauhdittamiseksi. Myös muutama aivan uusi avaus saatiin täydentämään ohjelmien vaikuttavuutta”, toteaa osastopäällikkö Harri Martikainen.
Erityistalousaluekokeilut mahdollistavasta kokeilulainsäädäntöhankkeesta päätös
Hallitus tunnisti itäisen Suomen erityistarpeet. Se päätti ryhtyä valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä erityistalousalueiden mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa. Säädösvalmistelu tehdään valtioneuvostossa eri ministeriöiden yhteistyönä. Hankkeen aloitusajankohta ja kesto selviävät esivalmistelun yhteydessä. Uusi lainsäädäntö mahdollistaisi erityistalousaluekonseptin kokeilemisen. Erityistalousalueet voisivat olla yksi uusi keino luoda kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä. Lopullinen päätös kokeilualueesta/-alueista ja käytettävistä tukitoimista ja/tai kannustimista tehdään säädösvalmistelun yhteydessä.
Erityisedustaja Harri Broman on esittänyt erityistalousaluekokeilun kohdistamista Imatran seudulle (sis. Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) ja Kajaanin datakeskusekosysteemin ympärille. Pääministerin erityisedustajaksi nimittämä kauppaneuvos Harri Broman jatkaa tehtävässään lokakuun loppuun saakka.
”Olen erittäin tyytyväinen kehysriihessä tehtyihin itäistä Suomea koskeviin päätöksiin. Ne vahvistavat alueen kasvuedellytyksiä ja resilienssiä sekä rakentavat kestävää tulevaisuutta koko maalle. Jatkan itäisen Suomen erityisedustajana edelleen määrätietoista työtä alueen elinvoiman kehittämiseksi”, toteaa kauppaneuvos Harri Broman.
Liikenne- ja infrastruktuuri-investointien painopisteinä Itä-Suomi ja sotilaallinen liikkuvuus
Hallitus sopi useiden liikenne- ja infrahankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta. Karjalan radan kehittämiselle myönnettyä valtuutta korotetaan. Kaksoisraiteen rakentaminen Luumäen ja Joutsenon välillä jatkuu Lappeenranta-Lauritsala-rataosuudella. Lisäksi rakennetaan kohtausraide Imatra-Joensuu-välille. Karjalan radan pohjoisosassa tehdään välillä Joensuu-Nurmes toimivuuden parantamisen ja välityskyvyn toimenpiteitä sekä Joensuu-Uimaharju-sähköistyksen suunnittelua. Myös Vuokatti-Kontiomäki-rataosa sähköistetään.
Hallituksen Itä-Suomen liikenneinvestointipakettiin kuuluvat Karjalan radan lisäksi muun muassa valtatie 5 Leppävirta-Kuopio-hankkeen laajentaminen varalaskupaikalla (osana sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita) sekä valtatie 9:n tiejärjestelyjen parantaminen Ylämyllyn kohdalla.
Hallitus sitoutuu myös käynnistämään maanpuolustuksen kannalta välttämättömät infrastruktuurihankkeet alueilla sekä varaamaan näille tarvittavan rahoituksen kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään hankkeita 112 miljoonalla eurolla. Iso osa hankkeista sijoittuu pohjoiseen ja itäiseen Suomeen. Hankkeisiin sisältyy muun muassa siltojen vahvistamista. Näistä esimerkkeinä Karigasniemen ja Tengeliöjoen sillat. Eurooppalaisen raideyhteyden jatkosuunnittelua Torniosta Kemiin ja pohjoisen suuntaan (Rail Nordica). Hallitus valmistelee toisen vaiheen hankkeiden rahoituksen syksyn budjettiriiheen mennessä.
Energiasiirtymän vauhdittaminen ja puhtaan kasvun edellytykset
Riihen uutena avauksena päätettiin perustaa Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien alueille valtion, paikallisten toimijoiden sekä Fingridin yhteiset työryhmät. Niiden tehtävänä on tuoda keskeiset julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhteen ylläpitämään yhteistä tilannekuvaa sähkön tulevasta kysynnästä ja tuotannosta alueilla.
Itä-Suomen erityistilanteen huomioimiseksi hallitus päätti myös selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä. Jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset puolustusvoimien vaatimusten vuoksi.
Lisäksi hallitus jatkaa ydinvoiman lisärakentamisen edistämistä muun muassa mahdollistamalla pienydinenergialle investointituen ja aloittamalla valmistelun uuden ydinvoiman riskinjakomekanismien tai vastaavien ratkaisujen toteuttamiseksi. Hallitus edistää suuren kokoluokan ydinvoiman kilpailukykyä sisällyttämällä huoltovarmuuskriittiset energiayhtiöt korkovähennyspoikkeuksen piiriin.
Maakuntien lentoyhteyksien järjestäminen ja muut alueohjelmien linjaukset
Hallitus päätti nimetä selvitysryhmän valmistelemaan mallia maakuntien lentoyhteyksistä. Näin varmistetaan, että sovittujen selvitysten lopputuloksena saadaan malli, jolla pitkällä aikavälillä järjestetään maakuntien lentoyhteydet.
Hallitus myös jatkaa uuden alueellisen matkailijaveron kokeilulain valmistelua osana Pohjoisen Suomen ohjelman toteutusta. Veron käyttöönotosta päättäisi kunta itse, ja verotulo ohjautuisi kunnalle. Kunnat voisivat ottaa veron käyttöön vuoden 2028 alusta.
Varsinkin Pohjois-Suomelle ajankohtainen uusi toimi koskee kaivos- ja mineraalialaa. Riihessä päätettiin, että työ- ja elinkeinoministeriö laatii talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle tilannekatsauksen kaivos- ja mineraalialan tilanteesta sekä esitykset konkreettisista toimenpiteistä toimialan tilanteen vahvistamiseksi.
Lisäksi osana Itä-Suomen pakettia aluekehitykseen osoitetaan lisärahoitusta viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien.
Lisätietoa:
osastopäällikkö Harri Martikainen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 856
Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]