Lockheed Martin F-35A Lightning II on Suomen seuraava monitoimihävittäjä

Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun.

HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.

F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.

F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa.

Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.

HX-hankkeen tarjouskilpailu

Hornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille.
Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana.

HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.

Tarjousten arviointi

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.
Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.

Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.

F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussaHX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet. F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.

Huoltovarmuus

F-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon.

Kustannukset

Annettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.

Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan.

Teollinen yhteistyö

F-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä.

Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.

Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.

Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.

Sotilaallinen suorituskyky

F-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.

F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras. Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.

F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti.

Hankintakokonaisuus

Hankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.

Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut. Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30.

Hankinnan rahoitus

HX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.

Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.

Hankinnan kustannukset

Nyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa.

Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa.

Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia. Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.

HX-hankkeen toteutus

Puolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.

HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista.
Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella. Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa suositukset.

Lisätietoja antavat:
Ohjelmajohtaja Lauri Puranen, puolustusministeriö, p. 0295 140 403
Insinöörikenraalimajuri Kari Renko, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, p. 0299 800 (vaihde)
Prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen, Ilmavoimien esikunta, p. 0299 800 (vaihde)