Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Mediatukien vaikutuksia arvioiva raportti julkaistu

liikenne- ja viestintäministeriö
Julkaisuajankohta 3.8.2022 12.18
Tiedote

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 3.8.2022 raportin mediatukimuodoista ja niiden todennäköisistä vaikutuksista. Raportissa arvioidaan mediatukien nykytilannetta sekä esitetään suosituksia tukien mahdolliseen jatkovalmisteluun. Raportin toteutti Forefront Oy ministeriön toimeksiannosta.

Raportti pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön vuosina 2020-2021 johtaman mediatukityöryhmän esitykseen mediatukimuodoista, joita ovat toimituksellinen tuotantotuki, kehittämistuki ja yhteisömedioiden tuki. Lisäksi raportissa arvioidaan yhtenä tukimallina nykyistä suurempaa ALV-tukea.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä suoria mediatukia. Tukimalleista käytössä ovat lehdille ja digilehdille alennettu ALV-kanta, kattava yleisradioverolla rahoitettu julkinen palvelu sekä pienimuotoinen vähemmistölehtien tuki.

Mediatukia selvittäneessä raportissa todetaan, että kaikissa Pohjoismaissa epäsuorat tuet, kuten alennettu ALV-kanta ja yleisradiotoiminta, ovat volyymiltään merkittävämpiä kuin suorat mediatuet. Myönnetyistä suorista tuista huolimatta media-alan liikevaihto ja työllisyys ovat laskeneet 2000-luvulla alan rakennemuutoksesta johtuen. Tuet eivät riittäisi rakenteellisen muutoksen kääntämiseen, mutta niillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi pienten mediatoimijoiden elinvoimaisuutta.

Raportissa suositetaan, että mediatukien tarpeellisuutta tulisi tarkastella muuten, kuin elinkeinopoliittisilla perusteilla. Mahdollisia tukia tulisi tarkastella osana laajempaa kieli- ja kulttuuripoliittista kokonaisuutta tiedonvälityksen laadun, kattavuuden ja monimuotoisuuden näkökulmasta. Erityisesti epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa tulisi ottaa huomioon myös tiedonvälityksen huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus.

Raportissa suositetaan myös, että mediatukien tavoitteet tulisi määritellä selkeämmin haluttujen vaikutusten kautta. Mahdollista tukiohjelmaa muodostettaessa olisi päätettävä, haluttaisiinko tuilla edistää esimerkiksi tiedonvälityksen määrää ja laatua, media-alan kannattavuutta tai journalistien työllisyyttä. Lisäksi suositetaan, että mahdollisen tuen myöntämisen perusteita ja tukimäärää tulisi arvioida tarkemmin tuen tavoitteiden näkökulmasta.

Raportin mukaan laskentaperuste, jossa muiden Pohjoismaiden mediatukien taso suhteutettaisiin Suomen bruttokansantuotteeseen, johtaisi 30-35 miljoonan euron suuruiseen tukimäärään.

Mitä seuraavaksi?

Mediatuen käyttöönotosta ei ole tehty päätöstä eikä sille ole osoitettu rahoitusta valtion budjetissa. Ministeriö ottaa raportin tiedoksi ja hyödyntää sitä mahdollisen jatkovalmistelun pohjana, mikäli mediatuelle tulevaisuudessa osoitettaisiin rahoitusta.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Sirpa Sillstén, p. 050 469 8344, sirpa.sillsten(at)gov.fi

yksikön johtaja Sini Wirén, p. 040 507 0916, sini.wiren(at)gov.fi


Tiedote 8.4.2021: Työryhmä ehdottaa malleja journalismin tukemiseksi
Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: Mediatuen vaikuttavuuden ennakkoarviointi : Loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:9.

 
Sivun alkuun